Talous

Kiina nousemassa maailman suurimmaksi taloudeksi

Maailmantalouden voimasuhteet muuttuvat lähivuosikymmeninä dramaattisesti. Kiina nousee bruttokansantuotteen koolla eli kokonaistuotannon määrällä mitattuna lähitulevaisuudessa maailman suurimmaksi taloudeksi.

Kiinan ja Intian yhteenlaskettu kokonaistuotanto ylittää OECD:n pitkän ajan kasvuennusteen mukaan vuonna 2060 jo kaikkien teollisuusmaiden yhteenlasketun bruttokansantuotteen. Tällä hetkellä se on vain kolmasosa teollisuusmaiden bkt:sta.

Kehitysmaat kurovat kiinni teollisuusmaiden taloudellista etumatkaa. Nopeammasta kasvusta huolimatta niiden henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on 50 vuoden kuluttua edelleen vain 25–60 prosenttia rikkaiden maiden vastaavasta luvusta.

Kiinniotto johtuu nopeasta kasvusta. Kehittyvien maiden talous kasvaa kolme prosenttia vuodessa, mikä nelinkertaistaa henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen vuoteen 2060 mennessä. Teollisuusmaiden keskimääräinen kasvuvauhti on 1,7 prosenttia.

Runsaan 500 miljoonan asukkaan Euroopan unioni on vielä joitain vuosia maailman suurin talousmahti. Kiinan ostovoimaan perustuva bruttokansantuote ylittää kuitenkin Yhdysvaltain bruttokansantuotteen jo vuonna 2016, OECD ennustaa. Euroopan unionin se ohittaa joitain vuosia sen jälkeen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kehitysmaiden nousu perustuu talouden ja markkinoiden avaamiseen ja kasvua rajoittaneen talouspolitiikan muuttamiseen. Se nopeuttaa talouskasvua ja luo hyvinvointia. Kaikilla kehitysmailla ei kuitenkaan mene hyvin. Talouden kehittäminen ja kansalaisten hyvinvointi ei ole kaikkien vallankäyttäjien tärkein tavoite.

Rikkaiden maiden vauraus kasvaa hitaammasta kasvusta huolimatta myös reippaasti puolessa vuosisadassa. Niiden henkeä kohti laskettu bruttokansantuote nousee nykytasosta 2,2-kertaiseksi. Suomi on samassa kasvuvauhdissa.

Kiinan henkeä kohti lasketun bruttokansantuotteen seitsenkertaistumisesta huolimatta se on vuonna 2060 edelleen vain 76 prosenttia Suomen vastaavasta luvusta, OECD:n ennusteesta ilmenee. Intian henkeä kohti laskettu bkt vastaa silloin 35:tä prosenttia Suomen henkeä kohti lasketusta bruttokansantuotteesta.

Kiinan talous on pitkään kasvanut hurjaa lähes kymmenen prosentin vauhtia. Kasvu on nopeaa myös monissa muissa maissa. Hyvinvoinnin lisäyksen mittasuhteet jättävät taakseen niin teollisuusmaiden kultaisen kasvun vuosikymmenet toisen maailmansodan jälkeen kuin tiikeritalouksien nousun Aasian kasvun ensimmäisessä aallossa.

Kehityksen epätasaisuudesta huolimatta kehitysmaiden pitkä kasvu on taloushistoriassa ennen näkemätön, OECD kertoo. Sen ansiosta miljardien ihmisten elintaso on noussut ja nousee.

Globalisaation käynnistämä maailmantalouden uusi kasvusykli vertautuu vaikutuksiltaan Euroopasta alkaneeseen teolliseen vallankumoukseen. Sen saranakohta oli 1990-luvun alussa tapahtunut sosialistisen järjestelmän kaatuminen ja kylmän sodan loppuminen, josta maailmantalouden avautuminen alkoi.

Kehitysmaiden talouden nousun ansiosta kehityserot pienenevät ja köyhyys vähenee. Rikkaimpien maiden kärkijoukko pysyy kuitenkin käytännössä ennallaan. Suomi on 50 vuoden kuluttuakin vauraiden kärkijoukossa 15. rikkaimpana maana.

TS–STT