Keskustan kansanedustajien Sirkka-Liisa Anttilan ja Inkeri Kerolan mukaan hallituksen filosofi Pekka Himasen toiminta herättää kysymyksiä.
– Hallituksen Himaselta ilman kilpailutusta tilaama 700 000 euron tutkimushanke Suomen kestävästä kasvusta ja hyvinvoinnista tulevaisuudessa herättää yhä enemmän kysymyksiä.
Heidän mukaansa tutkimushankkeeseen liittyvä uutisointi, jossa on esitetty vakavia väitteitä, nakertaa entisestään hankkeen oikeutusta ja uskottavuutta. Anttila korostaakin, että pääministeri Kataisen on selvitettävä yksityiskohtaisesti asia julkisuuteen mahdollisimman pian.
- Suomalaisen tutkimuksen rahoitusta on leikattu tuntuvasti myös Himasen hankkeen rahoittamiseen osallistuneilta Sitralta ja Tekesiltä. On outoa, että nämä toimijat laitetaan vähenevästä potista rahoittamaan yhtä tutkimushanketta ilman normaalia hankearviointia. On lisäksi kysyttävä, eikö kalliin tutkimushankkeen sijaan tulevaisuusselonteon valmistelussa olisi voinut hyödyntää suomalaista tulevaisuudentutkimuksen osaamista laajasti, Keskustan kansanedustaja Inkeri Kerola toteaa.
Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Kataisen johtama valtioneuvoston kanslia ei käsitellyt lainkaan virallisesti päätöstä tilata hanke, vaikka tutkimusta on tarkoitus hyödyntää hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelussa.
Aiemmin viikolla tutkivaan journalismiin erikoistunut Long Play kertoi, että valtioneuvoston kanslia olisi sanellut Suomen Akatemialle hankkeen rahoituspäätöksen. Long Playn mukaan Himaselta puuttuvat tieteelliset ansiot ja hankkeen ”Sininen kirja” tuntuu kierrättävän Himasen aiempien raporttien sisältöä käsitteistä ja lähdeviitteistä alkaen.
Tiedossa on, että pääministeri Katainen on tilannut jo aiemmin Himaselta veronmaksajien rahoilla kustannettuja raportteja. Tätä tutkimushanketta ei pääministerin mukaan tarvinnut kilpailuttaa, koska se ei kuulunut hankintalain soveltamisalaan.
- Varsinkin taloudellisesti tiukkoina aikoina valtion varojen käytön pitää olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Vaikka Himasen tutkimushanke ei muodollisesti kuuluisikaan hankintalain soveltamisalaan, 700 000 euroa on niin suuri summa, että jo pelkästään sen takia kilpailutus olisi ollut syytä suorittaa, Anttila ja Kerola painottavat.
TS
