Ulkoministeriön häirintäkysely johti laajaan selvitykseen, ja tässä tulos: "Siellä pitää parantaa johtamista, tiedonkulkua ja koko kulttuuria"
Riippumaton konsulttiselvitys suosittelee johtamisen, tiedonkulun ja koko toimintakulttuurin parantamista ulkoministeriössä. Ministeriön häirintätapaukset nousivat otsikoihin viime syksynä, kun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyn tulokset julkistettiin: enemmistö työntekijöistä tunsi saavansa epätasa-arvoista kohtelua.
Tiistaina konsulttiyhtiö Rambollin selvitys häirintätapausten ennaltaehkäisystä sekä niiden käsittelystä ja seurannasta valmistui, ja se esiteltiin ministeriön henkilökunnalle.
Konsulttiselvitys antaa 30 suositusta. Niissä todetaan, että häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja tapausten esiin tuomisen ja käsittelyn parantamiseksi tulee vahvistaa organisaatiokulttuuria, johon kuuluu turvallisuuden tunteen, arvostuksen ja luottamuksen kokemukset.
– Näitä kokemuksia vahvistaakseen tulee tarkastella ja kehittää samanaikaisesti rakenteita, prosesseja, johtamista ja toimintakulttuuria, ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.
Työhyvinvoinnista, häirintäilmoitusten käsittelystä ja tehtävänsiirrosta vastaavien henkilöiden riippumattomuuden varmistamiseksi konsulttiselvityksessä suositellaan näiden tehtävien eriyttämistä henkilöstörotaatiosta sekä ammattiasiantuntijoiden rekrytoimista.
Lisäksi esitetään suosituksia koskien johtamista ja johtamisvastuuta, avointa toimintakulttuuria, prosesseja ja menettelytapoja sekä eriarvoisuuden vähentämistä.
Vuosi sitten keväällä ministeriössä tehdyssä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä kävi ilmi, että häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13 tapauksessa asiaa oli lähdetty selvittämään ministeriön ohjeiden mukaisesti.
197 työntekijää kaikkiaan 374 työntekijästä henkilöstöryhmästä riippumatta oli sitä mieltä, ettei työntekijöitä kohdella arvostavasti.
Syrjintää kertoi kokeneensa 94 vastaajaa. Syrjinnän syyksi he kertoivat iän lisäksi mielipiteen, terveydentilan, perhesuhteet, ay-toiminnan, seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen toiminnan ja uskonnon.
Epäasiallista käytöstä ilmoitti havainneensa noin kolmannes vastaajista viimeisen vuoden aikana. Kiusaamista oli kokenut 44 vastaajaa ja seksuaalista häirintää 9 vastaajaa.
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko kertoi syksyllä, että järjestö oli yrittänyt useaan otteeseen saada häirintätapaukset käsittelyyn. Jukon mukaan ministeriön työnantajaedustajat eivät suhtautuneet esityksiin myönteisesti, vaan olivat päinvastoin pyrkineet välttelemään asiaa.
Tammi-maaliskuun aikana tänä vuonna tehty riippumaton konsulttiselvitys tehtiin ulkoministeri Timo Soinin ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen toimeksiannosta. Selvityksellä pyrittiin kartoittamaan häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä sekä näiden tapausten esiintuomista, tapausten käsittelyn tehostamista sekä käsittelyn johdonmukaista seurantaa.
Rambollin sähköisesti tekemään kyselyyn tuli 555 vastausta ulkoministeriöstä ja ulkomaanedustustoista. Ulkoasiainhallinnon palveluksessa työskentelee yhteensä noin 2 350 henkilöä, joista lähes 1 500 työskentelee ulkomailla.
Soini ja Virolainen kiirehtivät puutteiden korjaamista. Heidän mukaansa jokaisella on oltava varmuus siitä, että ”nollatoleranssi-periaate” toteutuu käytännössä.
– Tämä edellyttää lisäresursseja henkilöstöhallintoon, tiedonkulun ja johtamisen parantamista kuin myös ministeriön joidenkin hallintoprosessien ja rakenteiden läpikäymistä. Selvityksen suositukset ovat hyvä pohja käytännön toimenpiteille. Ministeriön virkamiesjohdon on käytävä ne huolella mutta ripeästi läpi yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa, Soini ja Virolainen painottavat tiedotteessa.
