Soten EU-hyväksynnässä ei ole oikotietä, eikä Suomen hallitus siitä päätä – se on komission käsissä, sanovat asiantuntijat

Suomen hallitus ei voi itse päättää soten EU-hyväksynnän menettelytavasta.

– Kun asian oikeustila on epävarma, ainoa tie sen selvittämiseen on kysyä siitä EU-komissiolta, joka käynnistää notifikaatiomenettelyn, sanoo Euroopan unionin oikeuteen perehtynyt professori Jukka Snell. Hän toimii oikeustieteen professorina Turun yliopistossa.

Kysymys on siitä, hyväksyykö EU-komissio soten valinnanvapausvapausjärjestelmän EU-valtiontukisäännösten mukaiseksi.

Hyväksymismenettely ei ole Suomen hallituksen valinta tai vapaaehtoinen vaan velvoittavuus tulee EU:n perussopimuksista.

– Valtiontukisäännöt ovat keskeistä EU:n sisämarkkinasäännöstöä, jotka sisältyivät jo EEC-sopimuksiin. Suomi ei voi panna mahdollista valtiontukea sisältävää järjestelmää täytäntöön ennen kuin notifikaatiomenettely on päättynyt, sanoo Jukka Snell.

Myös EU-komission Suomen edustuston vt. päällikkö Maria Blässar sanoo, että komissiolla on asiassa toimivalta jos kyseessä on perustamissopimuksen mukainen valtiontuki. Blässar toimi Brysselin vuosinaan EU-komission kilpailupääosastolla, jossa mahdollisesti kiellettyjä valtiontukimuotoja tulkittiin.

Julkisuudessa on esitetty, että sote-lakeihin sisältyvän valinnanvapausjärjestelmän EU-kelpoisuuden selvittämiseen olisi jonkinlainen oikotie.

– On yksi ainoa notifikaatiomenettely, jossa prosessin tarkemmasta sisällöstä päättää lopulta EU-komissio, sanoo Jukka Snell.

Käytännössä tapahtuu niin, että jos kyse on helposta valtiontukisäännöksiin liittyvästä tulkinnasta, komission ratkaisu tulee nopeasti, parissa kuukaudessa. Jos taas asia on monimutkaisempi, aikaa saattaa kulua vuosiakin.

Jukka Snell sanoo, että Suomen sote-valinnanvapausjärjestelmän notifikaatiokäsittely ei ole yksinkertainen juttu EU-komissiolle.

– Suomen järjestelmään liittyy sekä markkinaelementtejä että ei-markkinaelementtejä. Siksi asia joutuu komissiossa kokonaisarvioon, jonka kulkua on vaikea ennakoida, sanoo Snell.

Vaikea ennakointi johtuu siitä, että vastaavissa tapauksissa EU-tuomioistuin on viime aikoina kiristänyt linjaa.

Valinnanvapauden edellyttämästä notifioinnin tarpeesta on professoreiden lisäksi huomauttanut myös Korkein hallinto-oikeus. Kyse on sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa vuonna 2017 KHO:lta pyytämästä lausunnosta, jossa KHO otti perusteellisesti kantaa valinnanvapauslain pykäliin. Lausunnossa otettiin kantaa myös siihen, sisältyykö valinnanvapausjärjestelmään EU:ssa kiellettyä valtion tukea.

KHO:n mielestä "oikeusvarmuuden turvaamiseksi ainoa oikeudellisesti kestävä menettelytapa on, että lainsäädäntökokonaisuus notifioidaan komissiolle SEUT 103.7 artiklan mukaisesti valtiontukielementtejä mahdollisesti sisältävänä järjestelmänä".

Lausunnon antamisen aikaan KHO:n presidenttinä toiminut Pekka Vihervuori sanoo, että tuomioistuin ei anna lausuntoja lainkäyttöroolissaan. Ne eivät siten ole oikeudellisesti sitovia.

– Voi hyvin tapahtua, että lausunnoissa esitettyä ei kaikilta osin oteta valmistelussa huomioon, vastaa Pekka Vihervuori Lännen Median sähköpostikysymykseen.