Uusi insuliinipumppu voi tuoda avun diabeetikon elämään – laite on tosin niin kallis, ettei se ole kaikkien ulottuvilla

Markkinoille on tullut uusi insuliinipumppu, joka voi helpottaa 1-tyypin diabetesta sairastavien elämää. MiniMed 670-järjestelmä on tosin niin kallis, ettei se ole aivan kaikkien ulottuvilla.

Tampereen kaupungin diabetesvastaanoton vastaava lääkäri Elina Pimiä kertoo, että uutta insuliinipumppua käytetään potilailla, joilla on erityisen vaihteleva verensokerien käyttäytyminen.

– Moni potilas innostuu uudesta mahdollisuudesta, mutta vielä sitä ei voi tarjota ensisijaisena vaihtoehtona.

Hän lisää, että sensoroiva insuliinipumppu on osalle diabeetikoista välttämätön hoitotarvike, niin kuin insuliinikynät tai tavanomaiset insuliinipumput toisille. Potilaan kotikunta maksaa hoitotarvikkeet, mutta hoitopaikka tekee arvion, mikä hoitotarvike on kullekin potilaalle sopiva.

Pimiä sanoo, että uusi laite on käyttökustannuksiltaan huomattavasti kalliimpi kuin monipistoshoito tai normaali insuliinipumppu.

Kun pumppu on automaattitilassa, potilaan täytyy syöttää laitteeseen vain syömänsä hiilihydraatin määrä ja mitata verensokeriarvonsa useamman kerran päivässä sensorin kalibrointia varten.

– Potilas arvioi silmämääräisesti, montako grammaa hiilihydraatteja hänen ateriansa sisältää. Osalle diabeetikoista arvion tekeminen on haastavaa, osa on oppinut tekemään sen nuoresta pitäen, Pimiä sanoo.

Pumpun insuliinisäiliö on yhdistetty ohuella letkulla kanyyliin, joka menee ihonalaiskudokseen, jonne insuliini annostellaan. Kanyylijärjestelmä vaihdetaan useimmiten kolmen päivän välein. Lisäksi ihonalaiskudokseen asetetaan erillinen sensori, joka mittaa kudoksen verensokeria ja välittää tiedon pumpulle.

– On potilaita, jotka eivät halua laitteita liian lähelle ihoaan. He kokevat ne epämiellyttäviksi. Laitteiden liimatkin voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Verensokerin mittaus on jokaiselle diabeetikolle tuttua puuhaa. Mittaus tehdään joko sensorilla tai pistämällä sormen päästä. Mittauksia tehdään aamuisin ja iltaisin sekä ennen aterioita. Jos potilas käyttää insuliinikyniä eli monipistoshoitoa, hän pistää perusinsuliinia kerran tai kaksi päivässä ja lisäksi ateriainsuliinia joka aterialla.

– Jotkut kokevat uuden pumpun miellyttäväksi, koska se vapauttaa aikaa muuhun ja korjaavia insuliiniannoksia tarvitaan vähemmän.

Uusi pumppu on ollut Suomessa käytössä pari kuukautta. Pimiän mukaan ensimmäiset käyttökokemukset ovat vaikuttaneet hyviltä.

– Kaksi kuukautta on kuitenkin lyhyt aika johtopäätösten tekemiseen.

Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala kertoo, että uusi pumppu sopii hyvin yli 7-vuotiaille lapsille. Pumpussa on seitsemän vuoden ikäraja.

– Etenkin yöt muuttuvat paljon helpompihoitoisiksi, sillä vanhemmat saavat nukkua pumpun säätäessä tasoa itse.

Tuomaalan mukaan lapset oppivat perusasiat diabeteksen hoidosta yleensä kymmenen ikävuoden tienoilla.

– Jo leikki-ikäinen lapsi oppii sen, että mitataan verensokeria ja otetaan insuliinia.

Silti vanhempien apua tarvitaan vielä murrosikäisenäkin.

– Diabeteksen hoito on vaikeaa. Insuliini imeytyy eri tavalla joka päivä, samoin syödyt ruuat. Stressi, ilo, suru, infektiot – kaikki vaikuttavat sokeritasapainoon ja kaikkia pitäisi osata säätää.