Uutiset

Biodieseltehtaita tarvitaan, että päästötavoitteet toteutuisivat – "Kallis tapa estää ilmaston lämpenemistä", sanoo St1 Nordicin toimitusjohtaja Talvitie

Sähköautojen määrän kovakaan kasvu tai dieselautojen käyttökiellot eivät muuta kotimaisten biopolttoaineiden tehdassuunnitelmia.

– Polttomoottori on vuonna 2045 edelleen eniten käytetty liikenteen käyttövoima. Vaikka sähköautojen määrä kasvaa, raskas liikenne, laiva- ja lentoliikenne tulevat käyttämään biopolttoaineita liikenteen päästötavoitteiden vuoksi entistä enemmän, sanoo UPM:n biopolttoaineiden liiketoimintajohtaja Sari Mannonen.

UPM on kehittyviin biopolttoaineisiin kotimaassa eniten investoiva yhtiö. Sillä on Lappeenrannassa 100 000 tonnia uusiutuvaa dieseliä valmistava tehdas, ja se selvittää mahdollisuuksia rakentaa Kotkaan tuotannoltaan viisi kertaa suurempaa tehdasta.

Kotkan laitoksesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi, mutta investointipäätöstä ei ole tehty.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Nyt pitkän aikavälin näkymät ovat selvillä. Kotimarkkinan kasvu on meille tärkeä, mutta uusiutuvan dieselin markkina kasvaa myös globaalisti. Uusiutuvan dieselin tarjonta kasvaa kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa, sanoo Mannonen.

Pitkän aikavälin näkymät tarkoittavat sitä, että sekä EU:ssa että Suomessa on uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuudesta säädetty direktiivi- ja lakipohjaisesti, mikä antaa vakautta biopolttoainemarkkinoille ja pohjaa investointipäätöksille.

Uusiutuvien polttoaineiden valmistusta suunnittelevista yrityksistä St1 Nordic on tehtaiden ilmastoperusteluista omilla linjoillaan.

– Ilmasto ei näillä pelastu, mutta pykälät täyttyvät, sanoo toimitusjohtaja Henrikki Talvitie.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että sekä EU:n että Suomen asettama tavoite biopolttoaineiden kasvavasta liikennepolttoaineen osuudesta toteutuu, kun tehtaita perustetaan, mutta ilmastonmuutoksen estämisen kannalta kyse on marginaalisesta asiasta.

– Ilmakehässä on liikaa hiiltä ja se pitäisi saada sieltä pois. Tämä on kallis tie vaikuttaa globaalisti ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sanoo Talvitie.

St1:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen on esittänyt muun muassa Saharan metsittämistä ja maankäytön muutoksia ratkaisuksi ilmakehässä olevan hiilen sitomiseksi. Samaa ajatusta toistaa myös Talvitie.

Hän arvioi, että ilmastonmuutoksen estämisessä ilmakehässä olevan hiilen rooli aletaan ymmärtää, mutta päätöksenteko nojaa edelleen päästöjen leikkausprosentteihin.

– Hiilinielujen kasvattaminen olisi monin verroin tehokkaampi tapa hidastaa ilmastonmuutosta, sanoo Talvitie.

Liiketoimintamielessä St1 Nordic on kuitenkin mukana liikenteen biopolttoaineiden valmistusbisneksessä. Sillä on koemuotoinen bioetanolitehdas Kajaanissa ja suunnitteilla suuremman kokoluokan laitoksia Kajaaniin ja Pietarsaareen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Talvitie vastaa puhelimeen Göteborgista, jossa St1 Nordicin suurin hanke on vireillä. Siellä on tarkoitus käynnistää 200 000 tonnin biodieseltehdas vuonna 2021.

– Osassa Euroopan maista liikenteen päästötavoitteet eivät toteudu ilman merkittävää biopolttoaineiden käytön lisäystä. Nyt tuotanto on kuitenkin rajallista, sanoo Talvitie.

Biopolttoaineiden valmistukseen liittyy useita erikoisuuksia kestävyyden näkökulmasta. Niiden raaka-aineet globaalisti ovat tuontitavaraa. Fossiilisia polttoaineita kuljettavien laivojen sijaan maailman merillä alkaa kulkea palmuöljytankkereita.

Palmuöljyn lisääntyvä tuotanto puolestaan vähentää sademetsiä, joiden tehtävänä olisi sitoa ilmakehässä olevaa ylimääräistä hiiltä.

Biopolttoaineiden tuotanto on energiataloudellisestikin kyseenalaista. Mitä pitemmälle jalostettua polttoaine on, sitä enemmän energiaa sen valmistukseen tarvitaan.

– Meidän on kuitenkin tultava tässä maailmassa toimeen, ja siksi teemme investointipäätöksiä liikenteen biopolttoaineita koskevan nykyisen säännöskehikon perusteella, sanoo Talvitie.

Viime lokakuussa valmistui liikenneministeriön tilaama selvitys, jossa arvioitiin, kuinka paljon uusiutuvia polttoaineita tarvitaan Suomen tieliikenteessä, jotta biopolttoaineiden 30 prosentin osuus vuoteen 2030 mennessä toteutuisi.

Lähtöoletuksena oli, että Suomessa olisi tuolloin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä esitti joulukuussa, että vuonna 2030 sähköautoja olisi 670 000 ja kaasuautoja 130 000. Vanheniko biopolttoaine-ennuste parissa kuukaudessa?

– Eivät tulokset lähtökohtaoletusten muuttumisen seurauksena ole vanhentuneita. Liikenteen biopolttoaineiden kysynnän lisäämisessä päädraiveri ei ole EU:n ja Suomen jakeluvelvoitteet, vaan tarve alentaa liikenteen kokonaispäästöjä. Niiden vuoksi biopolttoaineita tullaan vaatimaan paljon nykyistä enemmän, ei vain Suomessa, vaan myös muualla EU:ssa, sanoo projektipäällikkö Esa Sipilä Pöyry Consultingista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sipilä oli laskemassa valtioneuvoston tilaaman selvityksen biopolttoainearvioita. Ennuste oli, että olemassa olevat ja suunnitteilla olevat biodieseltehtaat eivät tule täyttämään kysyntää kuin pieneltä osin.

– Vaikka sähköautojen määrä kasvaa, kestävistä biopolttoaineista tulee kova pula. EU-alueelle tarvittaisiin 100 biodieseltehdasta, kun niitä on rakenteilla tai eri suunnitteluvaiheessa 10–15, sanoo Sipilä.

Suomeen on suunnitteilla biopolttoainetehtaita sen verran, että nykyinen tuotantokapasiteetti kolminkertaistuisi. Suurin osa niistä on metsä- tai energiayhtiöiden hankkeita.

Alustavissa kaavailuissa on ollut myös kiinalaisrahoitteisia hankkeita, mm. Kemiin suunniteltu Kaidin biodieseltehdas, mutta ne eivät ole edenneet.

Pienehköä 65 tonnin bioetanolitehdasta Haapavedelle puuhaa alueellinen energiayhtiö Kanteleen Voima. Se on jättänyt viime heinäkuussa ympäristölupahakemuksen Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle.

Toimitusjohtaja Antti Vilkuna sanoo, että tehtaan taloudellinen malli on kestävä, eivätkä sähköauto- tai dieselkieltosuunnitelmat siihen vaikuta.

– Kun tiedetään autokannan kiertonopeus, uusiutuvia biopolttoaineita tullaan tarvitsemaan vielä kauan. Ja sen jälkeen tulevat muut liikennemuodot, sanoo Vilkuna.

Kanteleen Voiman etanolitehdas maksaisi noin 150 miljoonaa euroa. Se tulee voimalaitoksen yhteyteen ja käyttää lähiseudun sahojen sahanpurua ja energiapuuta.

Etanolituotannon on laskettu kuluvan noin 400 000 auton käyttöön, jos pohjaksi arvioidaan EU-säädösten 10 prosentin sekoitevelvoite.

Etanoli on Vilkunan mielestä siitä hyvä biopolttoaine, että sen tuotantoa suunnittelevia on Suomessa paljon vähemmän kuin biodieselin valmistajia.

– Etanoliin päädyttiin raaka-aineen käyttösyistä. Meillä on vieressä iso voimalaitos, joka voi käyttää loppuraaka-aineen sähkön tekemiseen, sanoo Vilkuna.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tausta

Jakeluvelvoite

Biopolttoaineiden valmistajien näkökulmasta biodieselin ja vähäisemmässä määrin bioetanolin ja myös biokaasun liikennekäytöstä on olemassa selvä lainsäädäntö vuoteen 2030 asti, sekä Suomessa että EU:ssa.

Suomessa hyväksyttiin helmikuussa lakimuutos, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus kaikesta tieliikenteessä myydystä polttoaineesta nostetaan asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Velvoite vuodelle 2020 on 20 prosenttia ja tälle vuodelle 19 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen on kovan työn takana, sillä biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista oli 8 prosenttia vuonna 2016.

EU-tasolla biopolttoaineiden liikennekäyttöä ohjaa Red II-direktiivi. Sen mukaan biopolttoaineiden osuutta liikenteessä tulee kasvattaa 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kehittyneillä toisen polven biopolttoaineilla on EU-tasolla 3,5 prosentin vähimmäistavoite.

Tavoite on haastava myös EU-tasolla, sillä uusiutuvan energian osuus liikenteessä oli 7,1 prosenttia vuonna 2016.

Biopolttoaineita ovat biodiesel ja bioetanoli. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että öljy-yhtiöt joutuvat nostamaan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä biopolttoaineiden osuutta tasaisesti ensin 20 prosenttiin vuonna 2020 ja sitten 30 prosenttiin vuoteen 2030.

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (17)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ääni
Ällöä
Jumaliste mikä tokaisu Talvitieltä. Antaa vaan lämmetä halvemmalla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jobi
STykkösen Saharan metsitys on vedätys
ST on hankkinut Marokosta neljän hehtaarin kokoisen metsäpalstan istutuskokeita varten. Se ei ole edes alku vaan pelkkä vitsi! Saharaa ei missään tapauksessa pystytä metsittämään: sehän on autiomaata! Kastelun järjestäminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdotonta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
objektiivi
Vast: STykkösen Saharan metsitys on vedätys
Metsän kasvaminen ei maksa mitään, se kasvaa itsestään. Suolan poistaminen kuutiometristä merivettä maksaa alle euron ja se voidaan tehdä myös aurinkoenergialla jota Saharassa riittää. Pitkien putkilinjastojen tekeminen vedelle ei ole sen kalliimpaa kuin öljyllekään.

Jos vaan Saharan alue olisi yhteiskunnallisesti yhtä vakaata kuin Suomi ja asutettu yhtä koulutettujen ja älykkäiden ihmisten toimesta, ei kestäisi kauankaan niin metsittyminen olisi lähtenyt toden teolla käyntiin ja aavikosta muuttuisi asuinkelpoista aluetta.

EU-maat käyttävät esimerkiksi maahanmuuton kustannuksiin kymmeniä miljardeja vuodessa. Sillä rahalla saataisiin jo aika iso metsittämisprojekti käyntiin. Vettä voisi pumpata ja suodattaa merestä sillä rahalla tuhansia miljardeja litroja.

Ihminen on pystynyt autioittamaan Suomen kokoisia alueita, tottakai pystyy myös palauttamaan, se on teknisesti aika paljon pienempi haaste kuin vaikkapa fuusiovoimala. Vain poliittinen tahto puuttuu.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
maanviljelijän maalaisjärki
Vast: STykkösen Saharan metsitys on vedätys
Jos ihmiset ovat esim. Venäjällä pystyneet puuvillapeltojen kastelulla pumppaamaan niin paljon vettä pois vesistöistä että koko järvi on kuivunut, miksei voisi pumppuja myös samalla tavalla hyödyntää kuivuneiden alueiden kasteluun. Projektista voisi lisäksi saada taloudellistakin hyötyä, tuskin kukaan peltojakaan muuten kastelisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jobi
Vast: STykkösen Saharan metsitys on vedätys
Edes Välimeren vesi ei riitä Saharan kastelemiseen. Lisäksi siitä pitää poistaa suolaa. Siihen tarvitaan käänteisosmoositekniikka käyttävä megalomaaninen laitteisto. Kuutiohinnaksi tulisi useita useita euroja. Pelkkä suolanpoisto maksaisi biljoonia ja taas biljoonia dollareita. Siis koko Välimeri pitäisi tyhjentää alkuun, halloota päivää! Neuvostoliiton jokien kääntämissuunnitelmat olivat piece of cake tämän rinnalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kyllästynyt poliittiseen jahkailuun.
Tarttukaa toimeen.
Kun saisi sitä kaasua edes jakeluun.
Tosin suurin este tässäkin on verotus.
Kaasulisästä joutuu maksamaan vuosittaisen auton käyttömaksun tuplana. Eipä kannusta tältä osin olemaan ympäristöystävällinen.
Nesteytetyn kaasun markkinoille tulo on estetty tehokkaasti.
Pelkäävätkö poliitikot ja virkajohtajat että Suomalaiset rynnivät Saksaan ostamaan ne myynnissä olevat 100 000 LPG-autoa ja Suomalaiset autokauppiaat jäävät nuolemaan näppejään vaikka itse tuovat käytettyjä autoja EU-alueelta.
Nesteytettyä biokaasuakin olisi mahdollista tankata henkilöautoihin, mutta nyt on saatu vasta Ouluun ehdotettua yhtä paikkaa rekoille.
Niin kova hinku on verokannan suojelussa ja päätetyn tulevaisuusideologian kanssa että vaikka menisi päin seiniä, kuten tekeekin, samaa jargonia jatketaaan edelleen.
Suomi on jäänyt ainakin 20 vuotta jälkeen autokannan uusiutumisessa sekä päästötavoitteen saavuttamisessa arjesta vieraantuneiden poliitikkojen ja hätäpäisiä ratkaisuja suoltavien virkajohtajien takia.
Muissa maissa markkinat ja tarjonta ovat pitäneet huolen tästä ilman 'verot edellä'-poliiitikkoja. Ja kaikki ovat jääneet voitolle, myös valtio. Tosin heillä ei välttämättä ole tämmöistä hyvävelikaikkihetisullemulle-järjestelmää, jossa puolueiden omat edut ja intressit kulkevat 'kärkihankkeina' taloutta rakennettaessa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
proffa
Tosi puhdistajat !
Kyllä nämä lento ja laivaliikenne on se oikea ilmanpuhdistaja , toisin kuin suomen yksityisautoilu joka saastuttaa koko maailman , ainakin siitä päätellen mitä se maksaa täällä harvaan asutussa maassa, jossa julkinen liikenne on yksistään pääkaupunki seudulla riittävä tehokas, ja jossa ei paljoa omaa ajoneuvoa tarvitakkaan kaupungilla liikkumiseen !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
On
Vast: Tosi puhdistajat !
Lliikenne on neljännes Suomen päästöistä josta lentoliikenne on 13%. Lämmityksestä on paha vähentää joten autoilusta kannattaa aloittaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää

Luitko jo nämä?