Hallitus esitti lisätoimia sekä maahanmuuttajien tekemien rikosten torjuntaan että yleisesti seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) esitteli hallituspuolueiden kansanedustajien Simon Elon (sin.) ja Antti Kurvisen (kesk.) kanssa lisätoimia, joilla hallitus haluaa torjua maahanmuuttajien tekemiä rikoksia.
Samalla esiteltiin lisätoimet yleisesti seksuaalirikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan. Vaikka maahanmuuttajat ovat yliedustettuina seksuaalirikoksissa, lapsia ja nuoria vaanivat Internetissä yhtä lailla myös suomalaiset.
Tänä keväänä voidaan jo tehdä toimet, jotka koskevat lisärahan myöntämistä. Lisärahaa esitetään muun muassa nettipoliisille seksuaalirikosten torjuntaan.
Osa hallituksen toimista edellyttää lakimuutoksia ulkomaalaislakiin. Ne siis jäävät tulevan hallituksen työksi. Kurvisen mukaan on hyvä, että jo nykyinen hallitus panee alulle lakivalmistelun oikeus- ja sisäministeriössä.
– En usko, että näistä on valtavaa ristiriitaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Sisäministeri Mykkänen korosti, että pelkoon ja poissulkevaan nationalismiin käpertyvä Suomi ei ole oikea valinta. Hänen mukaansa lapset ansaitsevat kansainvälisen ja avoimen Suomen, joka on samalla turvallinen. Mykkäsen mukaan törkeisiin rikoksiin reagoidaan voimakkaasti, mutta varmistetaan, että maahanmuuttajien enemmistö ei leimaudu vähemmistön rikosten takia.
Hallitus haluaa mahdollisuuden tietyissä tapauksissa käsitellä turvapaikkahakemus jo rajavyöhykkeellä.
– Rajavyöhykkeelle ja esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokentälle tuleville osoitetaan tilat, joissa he voivat odottaa ratkaisua.
Kaikkien hallituspuolueiden edustajat pitivät oleellisena sitä, että jo EU:n rajoilla voitaisiin tehdä selvitys, ketkä tulijoista ovat todella turvapaikan tarpeessa.
– Tällöin välttyisimme monilta kansallisilta ongelmilta. Laiton maassa oleskelu loppuisi, oikeuslaitos ei joutuisi käsittelemään valituksia kielteisistä päätöksistä ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksia ei tarvittaisi, Elo sanoi.
Suomi ottaa EU-puheenjohtajuuden heinäkuun alussa ja voi olla edistämässä EU:n yhteistä turvapaikkalinjaa.
Lisäksi esitetään lakimuutosta, että törkeään rikokseen syyllistynyt voi menettää kansainvälisen suojelun aseman.
– Meillä on jo nyt mahdollisuuksia ottaa turvallisuudelle vaaraksi olevia ulkomaalaisia henkilöitä säilöön. Nyt mahdollisuutta ollaan laajentamassa, Kurvinen sanoo.
Ehkäisy ja torjunta
Maahanmuuttajien rikokset
Turvapaikkahakemusten käsittelyyn 6 kk:n maksimiaika.
Kansainvälisen suojelun asema pois törkeään rikokseen syyllistyneeltä.
Suomeen paluun kielto ulkomailla olevalle, jos katsotaan vaarantavan turvallisuutta.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen säilöönottoa turvallisuuden perusteella laajennetaan.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ilmoittautumisvelvollisuutta poliisille laajennetaan.
Ilman oleskelulupaa oleva menettää kotikuntansa ja muut paitsi välttämättömät palvelut.
Laittomasti maassa olevien hyväksikäyttö työmarkkinoilla estetään mm. tulorekisterin yhteydellä maahanmuuttovirastoon. Työnantajalle ilmoitus, jos on palkannut.
Kansalaisuuteen kansalaisuustesti ja usean vuoden opiskelu- tai työhistoria Suomessa.
Kansainvälistä suojelua saaneiden pitää pysyvän oleskeluluvan saamiseksi suorittaa yhteiskunnan sääntöjen peruskurssi.
Nopea töihin tai opiskeluun aktivointi.
Seksuaalirikollisuuden ehkäisy
Paikallispoliisille ja KRP:lle rahaa seksuaalirikosten torjuntaan erityisesti internetissä.
Uhreille tukipalveluita kuten sairaanhoitopiireihin lastentalomalli: Lastentalossa selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhrin asia.
Parannetaan poliisin ja sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonvaihtoa.