Puheenvuoro: Brexitistä on turha etsiä järkeä – rankimmat vaikutukset iskevät kansaan ja yrityksiin vasta lähiaikoina
Kukaan Lontoossa ei tiedä, miten Britannian käsittämätön brexit-seikkailu päättyy. Kaikille on yhteistä epävarmuuden kokemus, jolle ei ole vertaista sotien jälkeiseltä ajalta.
Kun rahtilaiva tänään lähtee tavaralastissa Aasiaan, kuuden viikon päästä perillä siihen sovelletaan joko EU-maan määräyksiä tai joitakin muita. Tullimaksut voivat yhtäkkiä ryöpsähtää. Kuorma voi juuttua lakien välitilaan ja vanhentua käsiin.
Joidenkin arvioiden mukaan brexit maksaa 350 miljoonaa puntaa viikossa. Se voi olla alakanttiin. Toistaiseksi brexit-hintaa mitataan vasta epävarmuudelle. Kun Nissan jättää autotehtaan perustamatta Britanniaan, se ei vielä tarkoita potkuja tuhansille. Se tarkoittaa, että työpaikat jäävät syntymättä.
Brexitiä läheltä seuraavan suomalaisdiplomaatin mukaan tunnelman heikkeneminen näkyy jo taloudessa. Tähän saakka on laskettu sen varaan, ettei sopimuksetonta No Deal -eroa voi tulla. Nyt kaikkien on pakko varautua pahimpaan. Paikallisen kauppa- ja teollisuusministeriön työstä kovaan brexitiin varautumista on arviolta 90 prosenttia.
Edessä on varmasti shokkeja. Jos Irlannin rajan kaltaista kysymystä ei ollut ennen päätöksentekoa ajateltu, mitähän muuta vielä tulee täytenä yllätyksenä?
Moni pilkkaa nyt lupauksia, joita brexitiä kannattaneet poliitikot antoivat EU:n ulkopuolisesta Eldoradosta.
Ennen kesän 2016 kansanäänestystä hallitus julkisti synkkiä lukuja brexitin vaikutuksesta. Brexit-leiri kuittasi ne pelotteluna. Kun eroa kannattanut puoli voitti, mitään kovin hirvittävää ei heti tapahtunutkaan, mikä valoi vettä myllyyn.
Vasta nyt talouteen vaikuttaa tosi arki.
Isoilla yhtiöillä on juristinsa ja kykyä analysoida riskejä. Talousosastot laskeskelevat, voivatko ne jatkaa EU:hun suuntautuvaa kauppaa Britanniasta vai onko perustettava toimisto EU-alueelle. Sellaista on jopa hallitus suositellut.
Jotkut kauppaketjut ovat täyttäneet varastonsa vessapaperilla ja muilla perustarvikkeilla. Riittäviä varastotiloja ei tavaran nopeaan vaihtuvuuteen tottuneessa maassa edes ole olemassa.
Pienet yritykset ovat haavoittuvaisia. Esimerkiksi Pohjois-Irlannissa vasta yhden yrityksen seitsemästä arvioidaan alkaneen varautua kovaan eroon.
Britannian tullilaitokselle brexit on ponnistus. Rajoille tarvitaan tuhansia uusia työntekijöitä. Budjetissa kovaan brexitiin varautumiseen on osoitettu neljä miljardia puntaa (4,5 miljardia euroa).
Ihmismieli hakee isoille ratkaisulle aina merkitystä. Brexitistä mielekkyys on kateissa. Osa EU-eroa suureen ääneen ajaneista varmistaa omalle yritykselleen sijainnin vakaammilta markkinoilta, kuten tekee pölynimurifirma Dysonin johtaja James Dyson siirtäessään pääkonttorin Singaporeen.
Osa poliitikoista haluaa vain voittaa. Vaikka sopimuksettoman eron mukana tulisi heinäsirkkaparvia, ainakin brexit olisi totta.
Kaikki ei sentään menisi brexitin mukana. Britanniassa asuu neljä miljoonaa EU-kansalaista, joista suurin osa jatkaa elämäänsä saatuaan uuden rekisteröinnin. Suomalaiset metsäteollisuusyritykset pysynevät nollaverokannassa, mutta saavat riesakseen pian tullimuodollisuuksia.
Pelkästään Lontoossa EU-maiden kansalaisia on miljoona. Yksi heistä on Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsen Ilkka Räisänen, jonka työnantaja aikoo pysyä Lontoon finanssikeskuksessa Cityssä.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Lontoon City pysyy maailmanlaajuisesti katsottuna Euroopan tärkeimpänä finanssikeskuksena. Siihen vaikuttavat kansainväliset perinteet, infrastruktuuri, monipuolisen osaamisen keskittyminen ja transatlanttiset yhteydet, Räisänen sanoo.
Hänen mukaansa EU:n alueelle – Pariisiin, Frankfurtiin, Dubliniin – suuntaa rahoitukseen ja pääomamarkkinoihin liittyvien yritysten toimipisteitä. EU:n virastot siirtyvät tietenkin.
– Aluksi varmaan suuri osa lainsäädännöstä pysyy aiemmalla, EU-yhteensopivalla kannalla. Mikäli Britannian politiikassa pysyvät vapaakaupan edistämisen, verotuksen keventämisen ja sääntelyn purkamisen paineet, voi tästä seurata kilpailun kiristymistä EU:n kanssa pääkonttoreista.
Lopulta brexit-laiva on ajettava johonkin satamaan. Räisäsen ja monen britinkin toiveissa on jonkinlainen järkiavioliitto, esimerkiksi Norjan mallinen sopimus.
Arjessa suomalaiseen suhtaudutaan kuten ennenkin.
– Ulkomaalaisten kanssa jutellessa on tullut esiin, että ehkä ensi kertaa koetaan, että ollaan eri porukkaa: eipä tosiaan olla eikä varmaan tulla olemaan brittejä. Paluumuutto askarruttaa monia, mutta toistaiseksi kai useimmissa kodeissa odotellaan ja katsotaan vielä, Räisänen kertoo.
Jos uusia päätöksiä ei tehdä, Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta kello 23 paikallista aikaa. Suomessa eletään silloin jo seuraavaa vuorokautta.
