Perustuslakiasiantuntijat: julkinen keskustelu lisää läpinäkyvyyttä, mutta päätösvalta on edelleen eduskunnalla
Perustuslakiasiantuntijat eivät koe käyttävänsä poliittista valtaa niin sanotusti mutkan kautta kommentoidessaan eduskunnan työskentelyä sosiaalisessa mediassa.
– Päätösvalta pysyy eduskunnalla. Asiantunteva julkinen keskustelu vain lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja parhaimmillaan pakottaa kansanedustajat käyttämään asia-argumentteja sen sijaan, että vain laskettaisiin eduskuntaryhmien voimasuhteet, kansainvälisen lain ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin European University Institutesta sanoo.
– Kansanedustuslaitosta ympäröivä julkinen keskustelu vahvistaa keskustelevaa demokratiaa ja on vastaisku disinformaatiolle ja strategiselle kommunikaatiolle, joita voisi kansanomaisesti kutsua valehtelun alalajeiksi, Scheinin jatkaa.
Scheinin on yksi perustuslakiin liittyvän blogin kirjoittajista. Twitterissä hän kirjoittaa aiheesta Perustuslakitweet-tunnisteella. Samoja sosiaalisen median kanavia käyttää myös Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro.
Valtiosääntöoikeudentutkijoilla ja perustuslakiasiantuntijoilla on tärkeä rooli perustuslakivaliokunnassa, sillä he antavat lausuntoja lakien perustuslainmukaisuudesta. Lavapuro on yksi perustuslakivaliokunnan eniten käyttämistä asiantuntijoista.
– Olen kokenut, että somen kautta voi tuoda omia käsityksiä julkisuuteen ja tuoda näkyville niitä käsityksiä, jotka muuten jäisivät suljettujen ovien taakse, vaikka lausunnot julkisia ovatkin, Juha Lavapuro sanoo.
Hän näkee toteuttavansa sosiaalisessa mediassa yliopiston yhteiskunnallista tehtävää.
– Yliopistotutkijoilla on ainakin moraalinen velvollisuus osallistua avoimeen demokratiaan kuuluvaan kansalaiskeskusteluun. Somen kautta saa nopeasti tuotua näkemyksensä julki ja altistettua myös kritiikille, Lavapuro lisää.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok) arvosteli keskiviikkona muiden muassa Lavapuroa siitä, että hän kommentoi eduskunnan työtä tiedustelulainsäädäntöön liittyen sosiaalisessa mediassa.
Lavapuron mukaan demokratiaan kuuluu keskustelu asioista siinä vaiheessa, kun ne ovat ajankohtaisia.
– Demokratiaan kuuluu, että asioista keskustellaan silloin, kun ne ovat vireillä eikä myöhässä. On nurinkurista ajatella, että meidän olisi pitänyt odottaa lain säätämistä perustuslain vastaisena, ja alkaa huutaa kritiikkiä vasta jälkikäteen. Ei tällaisista asioista voi vaieta, vaan on velvollisuutemme osoittaa epäkohtia, Juha Lavapuro sanoo.
– Tiedustelulainsäädäntö on yhteiskunnallisesti tärkeä ja perusoikeuksiin syvällä tavalla puuttuva lainsäädäntö. Nyt eduskunnalla on vielä mahdollisuus korjata tiedustelulainsäädäntöön liittyvä ongelma perustuslainmukaiselle tolalle, ja seurata perustuslakivaliokunnan esittämää kantaa mahdollisimman hyvin, Lavapuro jatkaa.
Martin Scheinin ei pidä ongelmallisena, että esimerkiksi Twitterissä monimutkainen oikeudellinen aihe on pystyttävä typistämään 280 merkkiin.
– Hyvä lakiteksti on tiivistä. Sama pätee tviitteihin. Yhden tviitin merkkimäärä riittää yhden tärkeän argumentin esittämiseen. Ja Twitter sallii linkit laajoihinkin nettiaineistoihin ja esimerkiksi yhden itse tehdyn kuvan tai vaikka lakipykälän liittämisen tviittiin, Scheinin sanoo.
Scheininin mukaan Twitter on hyvä kanava asiantuntevalle keskustelulle tiedeyhteisön sisällä ja myös laajemmin.
– Siinä yhdistyvät aforistiset tiivistykset ja mahdollisuus laajan liiteaineiston lisäämiseen. Käyttäjä itse säätää, keiden seuraamisen hän kokee mielekkääksi ja opettavaksi. Omat tviitit ovat kaikille julkisia, mutta sanansa voi myös suunnata keille haluaa.
Perustuslakivaliokunnan ex-puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) pitää valtiosääntöoppineiden tulkintojen vieneen valtaa eduskunnalta.
– Tviitin kautta esitetään mielipide, jolla pyritään vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon, sanoo ex-kansanedustaja ja valtiosääntöoppineiden valtaa aiemminkin arvostellut Sasi.
Hän on pitkäaikainen ex-kansanedustaja ja myös perustuslakivaliokunnan ex-puheenjohtaja.
Jäätyään pois eduskunnasta Sasi kirjoitti Elinkeinoelämän valtuuskunnalle raportin "Lain vartijat", jossa hän kritisoi perustuslakiasiantuntijoiden asemaa.
– Nykyisellään vain muutama valtiosääntöoppinut määrittää perustuslain tulkinnan, Sasi sanoi raportin julkistamisen yhteydessä syksyllä 2015.
Mitä vajaassa neljässä vuodessa on tapahtunut?
– Tulkinnat ovat vain tiukentuneet. Nuoremmat perustuslakiasiantuntijat ottavat hyvin ehdottomia kantoja, sanoo Sasi.
Häntä ihmetyttää myös keskeneräisten asioiden puiminen julkisuudessa. Sen vuoksi kannanotoista on tullut politiikan lyömäase.
Hän vertaa eduskunnan valiokunnan kuulemaa asiantuntijaa tuomariin, jolla on luottamuksellisuusvelvoite asian käsittelyn ajan.
– Jos kesken asioiden käsittelyn julkaisee mielipiteensä, asiantuntijasta tuli advokaatti, joka ajaa tiettyä asiaa.
Hyppyyttävätkö perustuslakiasiantuntijat eduskuntaa?
– Riippuu siitä, millä tavoin eduskunta suhtautuu asiantuntijoihin. Tällä hetkellä tuo tulkinta on oikea, vastaa Sasi.
Vetävätkö perusoikeusasiantuntijat tiukkaa tulkintalinjaa?
– Olisi huolestuttavaa, jos kaikki perusoikeusasiantuntijat olisivat yksiäänistä joukkoa, sanoo Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen. Hän on yksi Suomen perusoikeusasiantuntijoista ja on ollut perustuslakivaliokunnan asiantuntijana tiedustelulainsäädännön valmistelun yhteydessä.
Perusoikeuksien tulkinta vaihtelee tutkijoiden kesken, vaikka Viljasen mielestä mitään koulukuntia ei ole nähtävissä. Jotkut tulkitsevat perusoikeuksien toteutumista tiukemmin kuin toiset.
– Ne, jotka ovat kriittisesti ottaneet kantaa tiedustelulainsäädännön yhteydessä, ovat olleet johdonmukaisia linjassaan. Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, sanoo Viljanen.
Hän edustaa perusoikeustutkijoiden nuorinta sukupolvea. Eduskunta käyttää asiantuntijoinaan myös emeritusprofessoreita, jotka ovat siis jo eläkkeellä. Asiantuntijajoukko on myös miesvaltainen.
– Sukupuolen kannalta tilanne tasapainottuu, kun suurin osa väitöskirjan tekijöistä on naisia, arvelee Viljanen.
