Suomalainen oikeusjärjestelmä yksi Bonnierin journalistipalkinnon ehdokkaista
Suomalainen oikeusjärjestelmä on ehdokkaana Bonnierin Suuren journalismipalkinnon saajaksi. Suomalainen oikeusjärjestelmä on ehdolla vastuullisten toimittajien suojelemisesta ja valejournalismin tuomitsemisesta Vuoden journalistinen teko -sarjassa.
Palkintolautakunnan perusteissa todetaan, että "Suomen laki ja oikeusvaltio asettuivat puolustamaan uhkailun, väärien ilmiantojen ja vihakirjoittelun kohteeksi joutunutta suomalaista mediaa ja toimittajia. Järjestelmä osoitti toimivuutensa, kun vale- ja vihasivustojen rikokset saivat tuomion. Työtään tekevien toimittajien vainoamiselle piirrettiin selvä raja".
– Viime vuonna lähdettiin ihan tietoisesti piirtämään viivaa sille, miten paljon vastuullisia journalisteja voidaan painostaa tai uhkailla ja myös sille, miten tuomittavaa on harjoittaa valheellista journalismia, perustelee palkintolautakunnan puheenjohtaja, MTV Uutisten vastaava päätoimittaja Tomi Einonen.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi syksyllä MV-sivuston perustaneen Ilja Janitskinin ehdottomaan vankeusrangaistukseen yhteensä 16 eri teosta liittyen MV-lehden toimintaan.
Käräjäoikeus katsoi, että MV-lehdessä on julkaistu lukuisia asianomistajia, myös toimittajia, loukkaavia sekä rasistisia kirjoituksia.
Einonen korostaa, että myös journalistien pitää säännöllisesti katsoa peiliin.
Hän muistuttaa saksalaisen Der Spiegel-lehden palkitun toimittajan Claas Relotiuksen tapauksesta, jossa paljastui miehen monien reportaasien ja juttujen olleen suurelta osin vääristeltyjä ja keksittyjä.
– Journalistikunnan pitää ansaita luotettavuutensa ja huolehtia siitä, ettei tällaista huolta Fake-newseistä pääse syntymään.
Einosen mukaan palkintolautakunnan pitää vielä jumpata sitä, kuka palkinnon suomalaisen oikeusjärjestelmän puolesta käy pokkaamassa, jos kunnia sille lankeaa.
Turun Sanomien ja Lännen Median palkittu toimittaja Rebekka Härkönen pitää suomalaista oikeusjärjestelmää erikoisena ja yllättävänä ehdokkaana. Härkönen joutui laajan häirinnän kohteeksi, kun hän kirjoitti vuonna 2017 Turun terrori-iskun afganistanilaisesta silminnäkijästä.
Härkönen pitää hyvänä asiana, että kaikkien työtään tekevien ihmisten oikeusturvaan kiinnitetään huomiota. Hän mainitsee erityisryhmänä journalistit, koska vastuullinen journalismi takaa tavallisen ihmisen oikeuden saada tutkittua ja faktoihin perustuvaa tietoa yhteiskunnasta ja maailmasta.
– Oikeus vastaanottaa tietoa liittyy sananvapauteen, joka on ihmisoikeus, Härkönen tarkentaa.
Härkösen mukaan on erittäin tärkeää, että vihapuheasiaan ja toimittajien mahdollisuuteen tehdä työtään kiinnitetään huomiota yhteiskunnassa.
– Järjestelmä on osoittanut toimivuutensa muun muassa käräjäoikeuden Jessikka Aron jutusta antamassa tuomiossa.
Härkönen arvelee suomalaisen oikeusjärjestelmän ehdokkuuden herättävän myös ristiriitaisia tunteita ja ihmettelyä. Suomalainen yhteiskunta ei toimi kaikkien mielestä täysin oikeusvaltion tavoin kaikissa asioissa.
Härkönen huomauttaa, että muista Vuoden journalistinen teko -sarjan ehdokkaista voi tuntua erikoiselta olla samassa kategoriassa suomalaisen oikeusjärjestelmän kanssa.
– Miten suomalaisen oikeusvaltion voi ylipäänsä voittaa? Härkönen kysyy lopuksi hymyillen.
Muut vuoden journalistinen teko -ehdokkaat ovat Helsingin Sanomien Land of Free Press -kampanja ja Faktana kiitos! -kiertue.
Helsingin Sanomien Land of Free Press -kampanja oli vastassa suurvaltojen päämiehiä Donald Trumpia ja Vladimir Putinia, kun he saapuivat heinäkuussa Helsingin huippukokoukseen. Presidenttien saapumisreittiä oli reunustettu julisteilla, joissa presidenttejä piikiteltiin lehdistönvapauden rikkomuksista ja joissa heidät toivotettiin tervetulleiksi vapaan lehdistön valtakuntaan.
Faktana kiitos- kiertueen takaa löytyvät Anne Leppäjärvi Haaga-Heliasta ja Pauliina Grönholm Helsingin Sanomista. Siinä vapaaehtoiset journalistit ympäri maata vierailivat kouluissa keskustelemassa medialukutaidosta, journalistien arvoista, sananvapaudesta ja vastuusta sosiaalisessa mediassa.
Vuoden journalisti -ehdokkaita ovat Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdestä, piirtäjä Ville Ranta ja Teppo Sillantaus Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä.
Vuoden juttu -tittelistä kisaavat Urheilulehdessä julkaistu Raakaa leikkiä – kullan kääntöpuoli, Tekniikan maailmassa olleet VW-konsernin autojen turvavyöongelmat ja television A-studion juttukokonaisuus seksuaalisesta häirinnästä elokuva- ja teatterialalla.
Urheilulehden jutun tekijöitä ovat Marika Lehto, Mikko Marttinen, Tuomo Heiti ja Petri Lahti.
Autojen turvavyöongelmajutun taustalta löytyvät Velimatti Honkanen, Jari Kujala, Aimo Niemi ja Tekniikan Maailman autotoimitus.
Sara Rigatelli paljasti A-sudiossa Taideteollisen korkeakoulun suojissa pitkään jatkuneen ja vaietun seksuaalisen häirinnän, jossa valta-asemassa ollut johtaja käytti asemaansa hyväkseen.
Vuoden kirja ehdokkaina ovat Juha Itkosen Ihmettä kaikki, Minna Rytisalon Rouva C ja Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin.
Palkinnot jaetaan 13. maaliskuuta.
Palkintolautakuntaan kuuluvat Einosen lisäksi muun muassa Avun päätoimittaja Marja Aarnipuro, Ylen ajankohtaistoimituksen päällikkö Riitta Pihlajamäki, Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja, Tekniikan Maailman vastaava päätoimittaja Reijo Ruokanen, kirja-alan asiantuntija Leena Majander-Reenpää ja Lännen Median päätoimittaja Matti Posio.
Palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.
