Inarissa on saatu hyviä kokemuksia niin sanotusta kielipesätoiminnasta, kertoo saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Anna Morottaja.
Voidaan jopa sanoa, että kielipesät ovat pelastaneet uhanalaisen inarinsaamen. Morottajan mukaan inarinsaame oli kuolemassa 1990-luvun lopulla, jolloin alle 30-vuotiaita kielen taitajia oli vain neljä. Nyt nuoria puhujia on useita kymmeniä.
– Lumipallo lähti vyörymään pienten lasten aktivoitumisesta kielipesässä. Nyt Inarissa on myös inarinsaamenkielisiä koululuokkia. Aikuisille on käynnissä jo kolmas lukuvuoden kestävä koulutus, kertoo Morottaja, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen saamen kielen lehtori.
Kielipesätoiminta on tarkoitettu alle 6-vuotiaille lapsille. Kielipesässä lapsille puhutaan vain inarinsaamea. Koulutus on mahdollistanut sen, että inarinsaamea voi käyttää yhä useammin myös arkielämässä.
Kielipesästä toivotaan pelastajaa myös koltansaamelle, joka on kaikkein uhanalaisin saamen kieli.
Saamelaiset haluaisivat elvyttää uhanalaisia kieliään myös etäopetuksen avulla. Kouluissa annettava virtuaaliopetus mahdollistaisi sen, että kaikki saamelaislapset saisivat oman kielensä opetusta asuinpaikasta riippumatta.
Yli puolet saamelaislapsista ei saa oman kielensä opetusta. Saamelaiskäräjien mukaan yhtenä syynä on se, ettei saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisilla kunnilla ole velvollisuutta järjestää saamen kielen opetusta.
Inarissa sijaitseva Saamelaisalueen koulutuskeskus on jo liki kymmenen vuoden ajan kehittänyt saamen virtuaaliopetusta aikuisille. Tällä hetkellä Inarin koulu antaa etäopetusta kahdelle saamelaislapselle Etelä-Pohjanmaalle. Saamelaisia asuu noin 230 kunnan alueella.
TS–STT
