VR: "Jatkossa on jopa helpompi tarjota halvempia lipunhintoja" – Lisää junavuoroja suunnitellaan koko ajan ja uusia pysähdyspaikkoja selvitetään

Junaliikenteen ja matkustajamäärien kasvu ilman hinnankorotuksia. Nämä ovat VR:n alkavan vuoden tavoitteita.

– Ei ole mitään tarkoitusta nostaa lipunhintoja. Kun lisäämme markkinaehtoista, kannattavaa liikennettä, se vaikuttaa päinvastoin, sanoo matkustajakaukoliikenteen suunnittelujohtaja Juho Hannukainen.

Hänen mukaansa yksikkökustannukset laskevat, jos samalla kalustomäärällä pystytään ajamaan enemmän junavuoroja.

– Se jopa kääntyy siihen suuntaan, että jatkossa on entistä helpompi tarjota halvempia lipunhintoja.

Viime vuonna VR:llä pyyhki hyvin, ainakin jos katsoo matkustajamääriä.

Kotimaan kaukoliikenteessä matkustajia oli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös 13 miljoonan matkan raja ylittyi.

Eniten kaukoliikenne kasvoi Itä-Suomen suunnnassa, Helsingin ja Kuopion sekä Helsingin ja Joensuun välillä.

– Meillä on hyvin kilpailukykyiset matka-ajat sinne, ja myös hintataso on kilpailukykyinen, Hannukainen sanoo.

Hän huomauttaa, että matkustajaliikenne on toki kasvanut koko maassa, myös läntisessä Suomessa. Isojen kaupunkien välillä kasvuvauhti on ollut erityisen nopeaa.

– Jopa Oulussa, vaikka vuosi 2017 oli siellä huippuvuosi lentoaseman remontin takia. Silti pääsimme viime vuonna niiden lukujen yli.

Hannukaisen mukaan matkustajille ovat tärkeimpiä nopeus, hinta ja palvelutaso. Hän arvelee, että matkustajat ovat olleet tyytyväisiä.

– Olemme lisänneet tarjontaa suosituille yhteysväleille. Kaukoliikenteeseen tuli 128 uutta viikoittaista vuoroa viime vuoden aikana.

Toisaalta VR vähensi pari vuotta sitten junavuoroja tietyiltä yhteysväleiltä, minkä vuoksi monelta pieneltä paikkakunnalta ei enää pääse junan kyytiin.

Vähennyksillä haluttiin alentaa junalippujen hintoja ja nopeuttaa matka-aikoja. Juna on Hannukaisen mukaan tehokas kulkumuoto silloin, kun on paljon matkustajia.

– Jos 500 matkustajan juna pysähtyy ottamaan kyytiin kaksi matkustajaa, kyllä ne 500 matkustajaa kärsivät siitä enemmän kuin ne kaksi hyötyvät.

Hannukainen ei kuitenkaan usko, että junaan pääsisi tulevaisuudessakaan vain suurista kaupungeista.

– On avattu aivan uusia paikkoja, esimerkiksi Kempeleessä on alettu pysähtyä muutama vuosi sitten, hän huomauttaa.

Kyseessä on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kotikunta, joka sijaitsee 11 kilometrin päässä Oulusta. Miksi uusi pysähdyspaikka valikoitui juuri sinne?

– Kempele on Oulun seudulla kasvava kunta, ja pelkästään Oulun asemalla pysähtyminen ei riitä palvelemaan isoa seutukuntaa. Nimenomaan pitkille matkoille hyvä asia, että Oulun eteläpuoleltakin pääsee kohti etelää, Hannukainen perustelee.

Pysähtymiset pienillä asemilla arvioidaan hänen mukaansa tapauskohtaisesti.

– En voi tällä hetkellä suoraan luvata, mutta selvityksessä on uusia pysähdyspaikkoja.

Myös lisää vuoroka suunnitellaan Hannukaisen mukaan koko ajan.

VR saa paljon palautetta junaliikenteen takkuamisesta. Hannukainen toteaa, että asian parantamiseksi tehdään yhtiössä koko ajan töitä.

– Mutta emme suinkaan yksin. Rataverkon omistaa Väylävirasto eli entinen Liikennevirasto. Me operoimme Väyläviraston radalla, ja valitettavasti siinä oli viime vuonna liikaa ongelmia.

Mutta onko syy hankaluuksiin ainoastaan rataverkossa?

– Ei toki. Aikaisemmin puolet johtui radasta ja puolet junakalustosta sekä junaoperaattorin toiminnasta, mutta viime vuonna se kääntyi niin, että suurin osa johtui radasta.

Hannukaisen mukaan yksi syy rataverkon ongelmiin on ollut rahoituksen puute.

– Väyläviraston rahoitus tulee valtion budjetista, eikä se ole mikään pohjaton kaivo.