Uudenkaupungin sosiaaliviranomaiset ottivat huostaan lapsen laittomasti vuoden ja kahden kuukauden ajaksi. Lasta pidettiin omavaltaisesti sijoitettuna vielä kymmenen kuukautta sen jälkeen, kun Turun hallinto-oikeus oli erikseen kumonnut päätöksen.
Lisäksi viranomaiset rajoittivat lapsen ja vanhemman tapaamisia vastoin lakia.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tapauksesta tuomioita tällä viikolla kolmelle Uudenkaupungin virkamiehelle, joista yksi on Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja.
Lapsi oli laittomasi huostaan otettuna vuosien 2009 ja 2010 aikana. Tapahtumaketju sai alkunsa, kun sosiaaliviranomaiset tekivät kiireellisen sijoituspäätöksen pienestä lapsesta kesäkuussa 2009.
Hätäsijoitus oli laillinen ja lapsen etujen mukainen. Turun hallinto-oikeus vahvisti sen jatkuvan kyseisen kesän loppuun saakka.
Lapsen vanhempi ilmoitti haluavansa lapsensa takaisin kotiin heti kesän jälkeen. Vanhemman mielestä huostaanotolle ei ollut enää perusteita. Uudenkaupungin sosiaaliviranomaiset olivat asiasta kuitenkin eri mieltä.
Laki on laki virkamiehellekin
Suomen lain mukaan sosiaaliviranomaisten valtuudet sijoituspäätöksiin päättyvät heti, jos alle 12-vuotiaan lapsen vanhempi tai 12-vuotta täyttänyt lapsi vastustavat huostaanottoa. Tämän jälkeen päätös huostaanoton jatkamiselle pitää hakea hallinto-oikeudesta.
Uudenkaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja Helvi Heiniö kiisti syyllistyneensä rikokseen, vaikka teki sijoituspäätöksen omin nokkinensa.
– Kun huostaanoton perusteet olivat lastensuojelulain mukaisia ja kun toimenpide oli lapsen edun mukainen, ei päätöksen vähäisestä muotovirheestä voi seurata rikosoikeudellista vastuuta, hän totesi käräjäoikeudelle.
Käräjäoikeuden mukaan virkamies on julkisen vallan käyttäjänä kuitenkin yksiselitteisesti velvollinen noudattamaan lakia. Omavaltainen sijoituspäätös rikkoi lakia, vaikka se olisikin mahdollisesti ollut lapsen edun mukainen.
Vanhempi vaati jättikorvauksia
Lapsen vanhempi vaati oikeudessa jättikorvauksia viranomaisilta ja Uudenkaupungin kaupungilta menettelyn johdosta.
Lapselleen hän halusi lähes 200 000 euroa henkisistä kärsimyksistä, joita pitkään kestänyt vanhemmista erottaminen ja ”mielivaltainen vapaudenriisto” olivat lapselle aiheuttaneet.
Oman ihmisarvonsa, perhe-elämänsä ja yksityisyydensuojan loukkauksista vanhempi vaati hyvitykseksi 50 000 euroa.
Virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoja
Käräjäoikeus totesi kaikki kolme laittomaan huostaanottoon osallistunutta virkamiestä syyllisiksi virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Uudenkaupungin johdon keskuudessa käräjäoikeuden päätös on herättänyt keskustelua. Vielä on auki, valittaako kaupunki tuomiosta hovioikeuteen.
– Sosiaalipuolella monia päätöksiä joudutaan tekemään todella vaikeissa olosuhteissa, suuren työmäärän keskellä ja vajaalla miehityksellä, Heiniö selittää tapahtunutta.
– Työpaineidenkin alla on silti pyrittävä entistä suurempaan tarkkuuteen, Heiniö painottaa.
Sosiaali- ja terveysjohtaja Heiniö sai huostaanottopäätöksen tekijänä 45 päiväsakkoa, joista maksettavaa kertyy lähes 2 500 euroa.
Päätöksen valmistellut sosiaalityöntekijä määrättiin 35 päiväsakkoon ja lapsen sekä vanhemman tapaamisia rajoittanut sosiaalityöntekijä 20 päiväsakkoon.
Vahingonkorvauksista oikeus katsoi kohtuullisiksi huostaan otetulle lapselle 900 euroa ja lapsen vanhemmalle 2 500 euroa.
TS
