Paikalliset

Äidin raskausajan ja synnytyksen jälkeisillä masennusoireilla yhteys vauvan tarkkaavaisuuteen

RIITTA SALMI
Tohtorikoulutettava Eeva-Leena Kataja selvitti, ovatko äidin raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistuneisuusoireet yhteydessä vauvan tarkkaavaisuuteen. Kuvituskuva.
Tohtorikoulutettava Eeva-Leena Kataja selvitti, ovatko äidin raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistuneisuusoireet yhteydessä vauvan tarkkaavaisuuteen. Kuvituskuva.

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksessa selvitettiin, miten äidin raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat yhteydessä vauvan kasvonjenilmeisiin suuntautuvaan tarkkavaisuuteen.

Kasvojenilmeisiin suuntautuva tarkkavaisuus on ihmisen selviytymisen kannalta hyvin tärkeää, ja se alkaa kehittyä nopeasti heti syntymästä alkaen.

Tarkkaavaisuuden säätely mahdollistaa vauvan kiinnostuksen suuntaamisen kohti ympäristön tärkeitä ärsykkeitä mutta myös auttaa välttämään kiinnittämästä huomiota häiritseviin asioihin. Tavallista vahvempi suuntautuminen uhkaärsykkeisiin, esimerkiksi pelokkaisiin kasvoihin, voivat liittyä myöhempiin vaikeuksiin säädellä tunnetiloja, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.

Tohtorikoulutettava Eeva-Leena Kataja selvitti, ovatko äidin raskauden ja synnytyksen jälkeisen ajan masennus- ja ahdistuneisuusoireet yhteydessä vauvan tarkkaavaisuuteen vauvan katsoessa neutraaleja, iloisia ja pelokkaita kasvoja sekä kasvojen laidalle ilmestyviä häiriöärsykkeitä. Häiriöärsykkeet olivat mustavalkoisia kuvioita. Vauvan tarkkaavaisuuden suuntautumista kasvojenilmeisiin tutkittiin 8 kuukauden iässä silmänliikemenetelmällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Tutkimme, millä todennäköisyydellä vauva irrottaa katseen kasvoista ja kohdistaa sen häiriöärsykkeeseen. Lisäksi selvitimme, mikä vaikutus kasvokuvan tunnetilalla on, Kataja kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että koko aineiston tasolla 8 kuukauden ikäiset vauvat sukupuolesta riippumatta katsoivat pisimpään pelokkaita kasvoja, mitä pidetään tarkkaavaisuuden normaalikehityksenä. Itsenäisen liikkumisen lisääntyessä vauvan huomio alkaa suuntautua vahvemmin uhka-ärsykkeisiin.

Tutkimuksessa sekä äidin raskausaikaan että synnytyksen jälkeiseen aikaan painottuvat masennusoireet olivat yhteydessä vauvan vahvempaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen pelokkaisiin kasvoihin. Tyttö- ja poikavauvojen välillä ei ollut eroa.

Raskausajan ahdistusoireet olivat puolestaan yhteydessä vauvan vahvempaan tarkkaavaisuuden suuntautumiseen pelokkaisiin kasvoihin, mutta synnytyksen jälkeisillä oireilla ei ollut tätä vaikutusta.

– Tulosten valossa näyttää siltä, että äidin masennusoireilu on yhteydessä siihen, että vauva katsoo pidempään pelokkaita kasvoja, riippumatta siitä, missä vaiheessa äidin oireet esiintyvät raskausaikana tai lapsen syntymän jälkeen. Äidin raskausajan ahdistusoireilu taas on yhteydessä vauvan taipumukseen suuntautua uhkaärsykkeisiin, riippumatta äidin synnytyksen jälkeisistä oireista, Kataja summaa.

Tutkimuksessa oli mukana 363 FinnBrain-tutkimukseen kuuluvaa äiti–vauva-paria, ja sitä aiotaan jatkaa myös seurattavien lasten vauvaiän jälkeen.

– Tämä aineisto tuleekin tuottamaan tärkeää tietoa kasvojenilmeisiin suuntautuvan tarkkaavaisuuden varhaiskehityksestä sekä sen yhteydestä lapsen muuhun kehitykseen. Tavoitteena on, että tutkimuksessa kerättyä tietoa voitaisiin soveltaa lasten kehitystä tukevien toimenpiteiden kehittämisessä, Kataja summaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimus on julkaistu Child Development ja Journal of Affective Disorders -tutkimusjulkaisuissa.

Turun yliopiston videolla tutkija Eeva-Leena Kataja kertoo tutkimuksesta:

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Perussyiden selvitys seuraavaksi
Naamasta näkee turvallisuuden tai sitten ei
Hyvä tutkimus.
Nyt sitten sen perusytimen kimppuun. Mikä/mitkä aiheuttaa/aiheuttavat raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen? Tutkimus pitää aloittaa välittömästi raskauden tultua todetuksi. Muutokset hormonaalisessa, seksuaalisessa, ravitsemuksellisessa, mineraali-vitamiini-alueessa, jne. alueissa. Mikä vaikutus on fyysisellä yleiskunnolla? Henkisen puolen muutokset - pärjäänkö ollenkaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.