Venäjä suojaa iskukykyään Kuolassa

Venäjän voimakas reagointi suureen Nato-sotaharjoitukseen Norjassa kertoo Kuolan alueen sotavoimien tärkeydestä.

– Venäjä tekee kaikkensa Kuolan alueen asevoimien suojaamiseksi, kuvaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu.

Natolla on parhaillaan käynnissä Norjanmerellä ja Keski-Norjassa 50 000 sotilaan, 150 lentokoneen ja 70 aluksen sotaharjoitus.

Venäjä ilmoitti puolestaan järjestävänsä ohjusharjoituksen Naton harjoitusalueen tuntumassa. Se on arvioitu olevan vastatoimi Nato-harjoitukselle. Aiemmin Itämeren alueella näkyväksi tullut Naton ja Venäjän nokittelu on nyt siirtynyt arktisen alueen tuntumaan.

Pesun arvion mukaan nyt näkyy se, että Nato on omaksunut aiempaa laajemman perspektiivin puolustukseensa. Se ulottuu Mustaltamereltä arktiselle alueelle. Siellä on puolestaan vastassa Venäjälle strategisesti tärkeät alueet.

– Kuolassa on Venäjän pohjoinen laivasto ja sukellusveneiden ydinaseisiin perustuva toisen iskun kyky.

Hän ei näe Venäjän ja Naton suhteissa merkkejä siitä, että jännitys lievenisi.

– Se, mitä voidaan tehdä, on eskalaatioiden hallinta, sanoo Pesu.

Se tarkoittaa, että harjoitukset eivät johda sellaisiin vastatoimien kierteeseen, jossa lopputuloksena olisi sotilaallisen voiman käyttö.

Venäjän ohjusharjoitus Naton suuren sotaharjoituksen tuntumassa Norjanmerellä ei yllätä maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasaloa.

– Kyse on kansainvälisen jännityksen pitkään jatkuneesta lisääntymisestä. Kun toinen tekee jotain, toinen vastaa siihen omalla toimenpiteellään, sanoo Raitasalo.

Kyse on siis Natosta ja Venäjästä.

Venäjän ilmoituksen mukaan Venäjän laivasto toteuttaa ohjusharjoituksia tällä viikolla torstaista lauantaihin Norjanmerellä kansainvälisellä merialueella, aivan Nato-harjoitusalueen tuntumassa.

– Se on sotilaiden tapa viestiä ja näyttää voimaa rauhan aikana, sanoo Raitasalo.

Hän ei pidä Venäjän ohjusharjoitusta yllättävänä.

– Kyse ei ole vain Trident Junctionista vaan pidemmän aikavälin suhteiden kiristymisestä, hän huomauttaa.

Venäjän voimannäyttö ei ole mitenkään poikkeuksellista. Tämän vuoden huhtikuussa Venäjä järjesti Itämerellä lähellä Latvian aluevesiä ohjusharjoituksen.

Nato-maa Latvia reagoi harjoitukseen voimakkaasti, sillä se joutui sulkemaan osan ilmatilastaan kolmeksi päiväksi.

Nyt käsillä olevassa asetelmassakaan ei Raitasalon mielestä ole syytä erityiseen huoleen.

– Tämä on sotilaallisesti business as usual -tyyppinen kehitys. Venäjä ei pidä siitä, että Nato harjoittelee isoilla joukoilla sen lähialueilla.

Se on toinen kysymys, että kiristyvässä ilmapiirissä sotaharjoitusten toteuttaminen toistensa tuntumassa tuo aina mahdollisuuden, että vahingossa tapahtuu jotain, mitä ei tarkoiteta.

– Nato-harjoituksen johtohan on todennut, että harjoitella saa, kunhan ei sekaannu Naton harjoitukseen, sanoo Raitasalo.