Sanalistatestiä voidaan mahdollisesti hyödyntää muistisairausriskin tunnistamisessa, selviää Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimuksesta.
Tutkimuksessa kognitiivisesti terveiden henkilöiden, joiden kaksossisaruksella oli haastattelun perusteella dementiatasoinen kognitiivinen heikentyminen, havaittiin suoriutuvan keskimäärin heikommin sanalistan oppimisesta kuin vertailuhenkilöiden.
– Tutkimuksessa käytettiin yksinkertaista testiä, jossa sanalista esitettiin vain kerran, minkä jälkeen henkilöä pyydettiin luettelemaan mahdollisimman monta sanaa. Silti näimme, että keskimääräinen suoritus erosi suuremman perheittäisen riskin omaavilla, kertoo tutkimusartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Noora Lindgrén Turun yliopistosta.
Lindgren kuitenkin muistuttaa, että yhteys sanalistan heikomman oppimisen ja suuren perheittäisen riskin välillä oli melko pieni, eikä sairastumisriskiä pysty ennustamaan yksilötasolla vain yksittäisen oppimistehtävän avulla.
– Monet eri altistavat ja suojaavat tekijät vaikuttavat sairastumisprosessiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös geneettisten ja ympäristötekijöiden osuutta sanalistatehtävässä suoriutumisessa vertailemalla identtisten ja epäidenttisten kaksosten samankaltaisuutta. Sanalistatehtävän periytyvyysaste oli 0.37, eli noin kolmannes sanalistatehtävässä esiintyvistä eroista johtui yksilöiden välisistä geneettisistä eroista.
Tutkimus perustui suomalaiseen kaksosaineistoon, jossa kaksosia on seurattu kyselytutkimuksilla heidän keski-iästään alkaen. Kognitiivista suoriutumista tarkasteltiin tutkimuksessa dementian seulontaan tarkoitetulla puhelinhaastattelulla sekä kymmenen sanan listan oppimistehtävällä vuosien 1999–2017 välillä, jolloin kaksoset olivat keskimäärin 74-vuotiaita. Yhteensä tutkimukseen osallistui yli 4 000 kaksosta.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Journal of Neurology, Neurosurgery & Psychiatry -lehdessä.
