Korkeakoulujen rahoitus uudistuu: valmistuvien määrä ja julkaisut korostuvat, firmoille myydyistä tutkinnoista lisärahaa

Korkeakoulujen rahoitus painottuu jatkossa nykyistä enemmän valmistuvien opiskelijoiden määrään.

Näin suunnitellaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa korkeakoulujen rahoitusuudistuksessa, jonka on määrä valmistua ja siirtyä lausuntokierrokselle lokakuun aikana.

Tärkein tavoite uudistuksessa on lisätä valmistuvien määrää ja nostaa väestön koulutustasoa, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

– Tahdin pitää kiristyä ja kannustimien pitää olla sellaiset, että tutkinnot suoritetaan loppuun, Lehikoinen sanoo Lännen Medialle.

Lehikoisen mukaan ongelmana on, että vaikka korkeakouluihin otetaan paljon opiskelijoita sisään, ei valmistuvia ole riittävästi.

Tavoite on ohjata yliopistojen järjestämä opetus siihen suuntaan, että tutkinnot pystytään suorittamaan nykyistä paremmin tavoiteajassa.

– Se tarkoittaa opiskelijoiden ohjauksen tehostamista, opetuksen kehittämistä esimerkiksi opettajien pedagogisia valmiuksia vahvistamalla ja opiskeluvaatimusten asettamista opiskelijoille.

Opiskeluvaatimus tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden on suoritettava riittävä määrä opintopisteitä vuodessa tai opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen.

Uudistuksen taustalla on vuosi sitten hyväksytty korkeakouluvisio vuodelle 2030, jossa esitetään, että joka toinen nuori opiskelisi korkeakoulututkinnon.

– Suomi on valunut korkeakoulutettujen määrässä [teollisuusmaiden talousjärjestö] OECD:n keskitason alle, mikä on huolestuttavaa, Lehikoinen huomauttaa.

Jatkossa korkeakoulut saavat enemmän julkista rahaa, jos yritykset ostavat niiltä tutkintoja työntekijöilleen tilauskoulutuksena.

Ministeriön tämänhetkisen luonnoksen mukaan yliopistojen rahoituksesta määräytyisi tilauskoulutuksen perusteella viisi prosenttia ja ammattikorkeakouluilla yhdeksän.

– Näin on tarkoitus kannustaa korkeakouluja tarjoamaan täydennys- ja päivityskoulutusta, opetusministeriön Lehikoinen sanoo.

Tarve syntyy työelämän ja osaamisvaatimusten nopeista muutoksista, Lehikoinen sanoo.

Työelämässä olevat ja lisäkoulutusta etsivät hakevat tällä hetkellä Lehikoisen mukaan usein tavallisiksi tutkinto-opiskelijoiksi, vaikka heillä ei välttämättä ole aikomustakaan suorittaa koko tutkintoa.

Rahoitusuudistuksella pyritään siihen, että korkeakoulut alkaisivat myydä yrityksille pienempiä opetuskokonaisuuksia.

Yrityksille myytävä täydennys- ja jatkokoulutus on tulossa mahdolliseksi lakimuutoksen myötä ensi vuonna.

Tutkimuksen perusteella määräytyvässä rahoituksessa painotetaan uudessa mallissa hieman nykyistä enemmän julkaistujen tutkimusten määrää.

Julkaisut ovat tutkimuksen tuotoksia, Lehikoinen perustelee.

– Yliopistojenkin puolelta on korostettu, että julkaisujen määrää on hyvin tärkeää mitata, Lehikoinen perustelee.

Yliopiston saaman julkisen rahan määrään vaikuttaa jatkossa aiempaa enemmän myös se, paljonko yliopisto onnistuu saamaan kilpailtua tutkimusrahoitusta esimerkiksi Suomen akatemialta ja ulkomaisilta tutkimusrahoittajilta.

– Kyse on laadun korostamisesta. Ulkoisen rahoituksen saaminen on erinomainen laadun mittari.

Lehikoisen mukaan suomalaisten tutkijoiden olisi petrattava erityisesti EU:n tutkimusrahoituksen saamisessa.

Hän peräänkuuluttaa myös yhteistyön lisäämistä yksityisten yritysten kanssa.

– Se on korkeakouluille hyvä keino monipuolistaa rahoituslähteitä, Lehikoinen sanoo.