Asiantuntijat: Dansken Bankin rahanpesuskandaali painaa pankin tulosta, tavallinen asiakas tuskin huomaa vaikutuksia
Tavallinen asiakas hädin tuskin huomaa Danske Bankin rahanpesuskandaalin jälkiseuraamuksia, asiantuntijat arvioivat.
– Rahanpesusta kiinni jääminen vaikuttaa varmasti pitkään pankin tulokseen, mutta yksityisasiakkaan arkeen sillä ei ole juurikaan vaikutusta, Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa sanoo Lännen Medialle.
Muutama yksittäinen asiakas saattaa vaihtaa kohun seurauksena pankkia, mutta laajempi pako on hyvin epätodennäköistä, Ossa arvelee.
– Usein ihmiset julistavat ottavansa rahat pankista pois vastaavien tapauksien ilmaantuessa, mutta se on yksinkertaisesti niin vaikeaa, että harva sitä lopulta tekee.
Rahanpesusta epäillään Tanskassa kirjoilla oleva Danske Bankin Viron-yksikköä.
Pankin keskiviikkona julkaiseman selvityksen mukaan epäilty rahanpesu liittyy etenkin muualla kuin Virossa kirjoilla olevien asiakkaiden tilisiirtoihin, joiden arvo on yhteensä noin 200 miljardia euroa.
Danske Bank kertoo Lännen Medialle, että Viron ulkopuolisten asiakkaiden asiakkuudet on lopetettu Viron yksikössä alkuvuoteen 2016 mennessä.
Vakavin seuraus Danske Bankille tulee mainehaitasta, finanssioikeuden professori Ossa uskoo.
Negatiivinen julkisuus ja luottamuksen menettäminen saattavat haitata pankkia enemmän kuin sille langetettavat rahalliset sanktiot, vaikka ne saattavat nousta yli 600 miljoonaan euroon.
– Jos sanktiot suhteuttaa vaikkapa vuoden saatikka kymmenen vuoden tulokseen, kyse on lopulta pienestä summasta, Ossa huomauttaa.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Danske Bank teki noin 1,2 miljardin euron tuloksen.
Mainehaitta näkyy ensimmäisenä pörssikurssissa, Aalto-yliopiston rahoituksen professori Sami Torstila sanoo.
Keskiviikkona Danske Bankin pörssikurssi putosi noin kahdeksan prosenttia, mutta se elpyi osin jo torstaina.
– Siihen vaikutti luultavasti se, että sanktiot osoittautuivat suunnilleen odotetun suuruisiksi, eivätkä pahemmat pelot toteutuneet, Torstila sanoo.
Danske Bank ei halunnut vielä torstaina arvioida kohun vaikutusta sen liiketoimintaan tapauksen tuoreuden takia.
– Tapaus on varmasti vaikuttanut pankin maineeseen ja uskottavuuteen. Meidän täytyy työskennellä paljon, jotta voimme palauttaa nämä asiat entiselleen, pankki viestitti Lännen Medialle lehdistöpäällikkö Josi Tikkasen välityksellä.
Pankki kertoo, että se on nelinkertaistanut rahanpesun ja talousrikosten ehkäisyn parissa työskentelevän henkilöstönsä määrän viime vuosina.
Rahanpesuskandaalilla on positiivisiakin vaikutuksia, rahoituksen professori Torstila sanoo.
– Rahanpesun valvonta tehostuu koko pankkisektorilla, kun tällaiset tapaukset tulevat julkisuuteen.
Tehostuva valvonta koskee pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, mutta tavallisille asiakkaille se tuskin tulee näkymään, Finanssivalvonnan osastopäällikkö Samu Kurri arvioi.
– Heiltä kysytään jatkossakin ihmisiä kummastuttaneita kysymyksiä esimerkiksi poliittisesta vaikutusvallasta ja ulkomaisista pankkitileistä, mutta en usko niiden lisääntyvän.
OIKAISU: Juttuun korjattu tieto oikeustieteen professori Jaakko Ossan edustamasta yliopistosta. Aiemmin jutussa väitettiin virheellisesti, että Turun yliopiston professori Ossa työskentelisi Aalto-yliopistossa. Lisäksi juttuun lisätty tieto rahoituksen professori Sami Torstilan työnantajasta, joka on Aalto-yliopisto.
TAUSTA
Rahanpesuskandaali
Tanskassa kirjoilla olevan Danske Bankin epäilty rahanpesu on tapahtunut pankin Viron-yksikössä.
Rahanpesu liittyy etupäässä Viron-yksikön asiakkaisiin, jotka ovat kirjoilla muualla kuin Virossa.
Suurin osa näistä asiakkaista oli Venäjältä, Azerbaidzanista, Ukrainasta ja muilta entisiltä Neuvostoliiton alueilta.
Muualla kuin Virossa kirjoilla olleiden asiakkaiden rahansiirtojen arvo oli yhteensä noin 200 miljardia euroa.
Keskiviikkona Danske Bank julkaisi Viron-yksikön epäiltyä rahanpesua selvittäneen raportin, jossa käytiin läpi 15 000 asiakasta ja liki kymmenen miljoonaa tilisiirtoa vuosien 2007 ja 2015 välillä.
Pankin pääjohtaja Thomas Borgen erosi keskiviikkona. Hän perusteli irtisanoutumistaan valvonnan laiminlyömisellä.
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki.
Sillä on Suomessa noin miljoona henkilöasiakasta ja 90 000 yritysasiakasta.
Danske Bankin mukaan Viron-yksikkö lopetti muualla kuin Virossa kirjoilla olleiden asiakkaiden toiminnot vuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana.