Lakiesitys reservipoliisista eduskunnan käsittelyyn – tästä syystä reservipoliiseja halutaan poliisien avuksi
Eduskunta sai torstaina käsiteltäväkseen hallituksen esityksen laiksi reservipoliisista.
Reservipoliisi olisi yksi ratkaisu muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja uudenlaisiin uhkiin. Se olisi poliisin apuna yllättävissä, poikkeuksellisissa ja tilapäisissä tilanteissa. Reservipoliisi vahvistaisi poliisin toimintakykyä yllättävissä tai laajoissa yhteiskunnan häiriö- tai turvallisuustilanteissa.
– Reservipoliisin avulla tuetaan poliisin työtä niissä väliaikaisissa tilanteissa, kun jotain yllättävää tapahtuu. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa normaaliolojen häiriötilanteet voivat nopeasti eskaloitua vaikeammin hallittaviksi tilanteiksi ja poikkeusoloiksi, sanoo sisäministeri Kai Mykkänen.
Reservipoliisi on yksi toimenpiteistä, joilla on tarkoitus parantaa Suomen turvallisuustilannetta. Vuosi sitten julkaistussa sisäisen turvallisuuden strategiassa esitetään kaikkiaan 39 toimenpidettä, joilla turvallisuutta parannettaisiin. Ne on määrä toteuttaa vuoteen 2020 mennessä.
Reservipoliiseilla ei ole tarkoitus korvata ammattipoliiseja tai vaikuttaa poliisien määrään.
Tarkoitus on, että nykyinen sääntely täydennyspoliisista kumotaan ja tilalle tulee laki reservipoliisista. Lakia sovelletaan poikkeusoloissa ja puolustustilassa sekä normaaliolojen häiriötilanteissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi yllättävä laajan maahanmuuton tilanne, jolloin poliisin voimavaroja täytyy vahvistaa tai kun esimerkiksi terrorismin uhka-arviota on nostettu väliaikaisesti sellaiselle tasolle, että poliisin voimavarat ovat koetuksella.
Reservipoliisien tarkoituksena on vapauttaa ammattipoliiseja poliisin ydintehtäviin. Reservipoliisit eivät toimisi itsenäisesti vaan ammattipoliisin apuna ja välittömässä ohjauksessa. Reservipoliisihenkilöstön käyttöönotosta päättäisi aina valtioneuvosto.
Laissa säädetään reservipoliisihenkilöstön tehtävistä, toimivaltuuksista, velvollisuuksista sekä oikeudesta käyttää voimakeinoja normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeustilan ja puolustustilan aikana. Reservipoliisin kelpoisuusvaatimuksista säädetään laissa ja hänet nimitettäisiin virkasuhteeseen valtioneuvoston käyttöönottopäätöksen jälkeen. Lisäksi hänen tulisi suorittaa vaadittava peruskoulutus ja myös ylläpitää osaamistaan koulutuksilla reservissä ollessaan.
Normaaliolojen häiriötilanteissa reservipoliisit tekisivät poliisin toimintaa tukevia tehtäviä kuten yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa sekä liikenteen ohjausta. Myös eristettyjen alueiden vartiointi sekä kiinniotettujen kuljetukset ja vartiointi voisivat kuulua reservipoliisien tehtäviin. Poikkeusoloissa ja puolustustilassa reservipoliisit voisivat tehdä kaikkia poliisin tehtäviä. Reservipoliisin aseenkanto-oikeus rajoittuisi vain poikkeusoloihin ja puolustustilaan, ei normaaliolojen häiriötilanteisiin.
Reservipoliisiin otettaisiin 1000 henkilöä, jotka voisivat olla esimerkiksi sotilaspoliisikoulutuksen saaneita yli 35-vuotiaita, vartijoita tai muita poliisin tukemisesta kiinnostuneita henkilöitä. Henkilöt olisivat vapaaehtoisia ja sitoutuneita tehtävään ja heistä tehtäisiin turvallisuusselvitykset.
Reservipoliisijärjestelmän alkuinvestoinniksi on arvioitu 2,1 miljoonaa euroa ja ylläpitokustannuksiksi 250 000 euroa vuosittain. Käyttöönoton jälkeen 100 reservipoliisia maksaisi 400 000–450 000 euroa kuukaudessa.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen oli vuosi sitten hyvillään strategiassa esitetystä poliisireservin kehittämisestä.
– Meillä vain on sillä tavalla, että poliisi tarvitsee tekeviä käsiä ja ajattelevia päitä, Kolehmainen sanoi vuosi sitten Lännen Medialle.
Kolehmaisen mukaan nykyinen täydennyspoliisijärjestelmä ei toimi hyvin. Hän arveli, että reservipoliisiin on saatavilla henkilöstöä, sillä puolustusvoimat on viime vuosina pienentänyt sodan ajan joukkojensa kokoa.
