Maailman ruokaohjelman WFP:n pääjohtaja Suomeen

Turun Sanomat

13.9.2018 13.06

Pääjohtaja David Beasley vierailee Suomessa 18.–19. syyskuuta. Merkittävä osa Suomen humanitaarisesta avusta kanavoidaan maailman kriisialueille WFP:n kautta.

Suomen vierailullaan Beasley käy keskusteluja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen kanssa. Lisäksi Beasley tapaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä ja suomalaisia rauhanvälitystoimijoita sekä tutustuu suomalaiseen kouluruokailuun.

Maailman ruokaohjelma WFP on suurin kansainvälinen humanitaarisen avun järjestö kuuden miljardin dollarin vuosibudjetillaan. Järjestö jakaa ruoka-apua ja työskentelee kehitysmaiden ja kriisialueiden ravitsemustilanteen ja sopeutumiskyvyn vahvistamiseksi. Yhdysvaltalainen David Beasley nimettiin järjestön johtoon huhtikuussa 2017.

Beasleyn vierailun yhteydessä allekirjoitetaan sopimus yhteensä 32 miljoonan euron yleisrahoituksesta WFP:lle vuosille 2018–2021.

Tuoreen YK-raportin mukaan maailman nälkäisten määrä on kasvussa, ja usein taustalla vaikuttaa konflikti tai muu epävakaus. Kehitysmaissa ruoan tarjoaminen kouluissa on yksi tehokas keino parantaa opetuksen tuloksia.

WFP on toiseksi suurin Suomen humanitaarisen avun vastaanottaja YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) jälkeen.

Seuraa ja lue uutisia aiheesta

Keskustelut (1)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Tamska13.9.2018 15.55

Hmm..

Miten olisi ihan kaiken Suomen antaman ruoka-avun suuntaaminen Suomeen? Tarvittaessa voitaisiin harkita ylijäämän lahjoittamista niihin maihin, joissa naiset synnyttävät keskimäärin alle 2 lasta. Ainoaankaan maahan, jossa syntyvyys on yli 2 lasta / nainen, ei tule antaa grammaakaan vehnäjauhoja saati muuta kehitysapurahaa. Sen sijaan syntyvyyttä on pakko ja tulee rajoittaa steriloimalla niitä naisia kehitysmaissa, jotka ovat synnyttäneet vähintään 2 lasta. On aivan sama, elävätkö nämä lapset ensimmäistä viikkoa kauempaa, tai selviävätkö edes synnytyksestä hengissä. Kyseessä on globalisaatio eli koko eläin- ja kasvikunnan tulevaisuus.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta