Hävikkiruokaa myydään tuhansia annoksia ja kiloja kuukaudessa – säästää luontoa ja ehkä sinunkin rahoja
Hävikkiruoan ympärille on syntynyt tällä vuosikymmenellä erilaisia yrityksiä, jotka myyvät ravintoloissa, kaupoissa, kahviloissa tai elintarviketukuissa syntyvää hävikkiä kuluttajille hyllyhintoja edullisemmin.
Ajatuksena on, ettei ruokaa menisi roskiin ja hävikkiruoka pystyttäisiin vielä hyödyntämään. Ja toki luoda samalla liiketoimintaa.
Suomessa toimii kaksi sovelluspohjaista yritystä, jotka ovat keskittyneet erityisesti ravintoloiden ja kahviloiden ylijäämän kauppaamiseen. Lunchie Market ja ResQ Club -sovelluksissa tarjotaan ylijääviä ruoka-annoksia tarjoushintaan erityisesti maan suurimmissa kaupungeissa. Ravintola ilmoittaa sovelluksen kautta ylijäämäannoksesta, jonka kuluttaja voi sovelluksessa ostaa ja hakea ravintolasta. Sovellusyritykset saavat osan myyntihinnasta.
ResQ Club on tänä vuonna laajentanut yhteistyötään noin 40 K-ruokakauppaan, jotka kokoavat ruokakassiin viimeistä käyttöpäivää lähestyvät tuotteet, ja kassit myydään sovelluksen avulla asiakkaille alennettuun hintaan.
– Sovelluksemme kautta myydään reilu 60 000 ruoka-annosta kuukausittain Suomessa. Kumppanit määrittelevät hinnat. Haastavinta on ollut luottamuksen saavuttaminen hyvän laadun suhteen. Ainakaan vielä emme ole löytäneet kauppaa, jossa tämä malli ei toimisi, ResQ Clubin kehitysjohtaja Antti Tuomola kertoo.
Lunchie Oy:n toimitusjohtaja Janne Klix kokee, että Suomen tiukat elintarvikesäännöt auttavat hävikkiruokayrittäjiä.
– Suomen lainsäädäntö on yksi tiukempia esimerkiksi hygienian suhteen ja hyvä niin. Korkeat standardit tarkoittavat sitä, että ravintoloilla on jo omavalvontaa, mikä palvelee hävikkiruokatoimintaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa on ollut hyvää, Klix kiittelee.
Klixin mukaan suomalaisten vastaanotto hävikkiruoalle on ollut hyvä.
– Meillä on Suomessa 35 000 käyttäjää ja lähes 400 ravintolaa tai kahvilaa mukana. Toiminta painottuu pääkaupunkiseudulle, Klix sanoo.
Molemmat sovellusyritykset tähyävät myös ulkomaille. Niiden alkutaivalta varjosti oikeusjupakka, jossa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi ResQ:n perustajan yrityssalaisuuden rikkomisesta ja väärinkäyttämisestä. Kyseessä oli juuri Lunchie Oy:n eli silloisen Bytebuffet Oy:n liikesalaisuus. Tuomittu oli aiemmin työskennellyt Bytebuffet Oy:ssä.
Hävikkiruokaa myydään myös verkkokaupoissa. Fiksu Ruoka Oy ostaa poisto- tai loppueriä maahantuojilta, tukkureilta tai tuottajilta ja myy tuotteita alennettuun hintaan verkkokaupassaan. Samaa yrittää ruotsalainen Mat Smart Oy, joka on laajentanut toimintaansa Ruotsista Suomeen. Kohteena ovat erityisesti elintarvikkeet, jotka eivät pilaannu nopeasti.
– Teemme lähinnä suomalaisten tahojen kanssa yhteistyötä. Yhteistyökumppanit ovat olleet innoissaan, kun saavat uuden kanavan poistoerilleen. Kuluttajatkin ovat ottaneet hyvin vastaan. Kuukaudessa tulee tuhansia tilauksia ja olemme myyneet reilun vuoden aikana 300 000 kiloa, mikä on ollut pois hävikistä, kertoo Fiksu Ruoka Oy:n toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Fiksu Ruoka Oy perustettiin kesällä 2016 yhden miehen voimin ja yritys toimi ensin autotallista käsin. Nyt yritys työllistää kuusi henkilöä.
– Toiminta on ollut reilun vuoden kunnolla käynnissä ja olemme tyytyväisiä kasvuun, Järvensivu sanoo.
Fakta
Miljoonia kiloja roskiin
Suomessa kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa, joka vastaa noin 7800 rekka-autollista ruokaa.
Henkeä kohti tuotamme kotitalouksissa noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, mutta määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 €:lla vuodessa.
Reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöistä syntyy ruoan tuotannosta. Jos ruokaa heitetään roskiin, nämä päästöt ovat syntyneet turhaan.
Lähde: Luonnonvarakeskus, LUKE
