Turun terrori-iskusta etsintäkuulutettu otti yhteyttä poliisiin – Krp: "Hän halusi tulla Suomeen ja selvittää asiat"

Vuoden ajan Suomen viranomaisia pakoilleen uzbekistanilaismiehen kansainvälinen etsintäkuulutus on yhä voimassa. Keskusrikospoliisi epäilee yhä 24-vuotiasta Zuhriddin Rashidovia osallisuudesta Turun terrori-iskuun.

Krp kertoo Lännen Medialle, että Rashidov on ottanut yhteyttä Suomen poliisiin. Yhteydenotto tapahtui viime keväänä. Poliisi ei tutkinnallisista syistä kerro yhteydenottotapaa.

– Meillä on sellainen näkemys, että hän itsekin haluaisi tulla Suomeen ja selvittää asiat, kertoo rikoskomisario Susanna Arppe Keskusrikospoliisista.

– Kyllä hänet kuulusteltavaksi pitää saada, ja asia pitää tutkia.

Poliisi tahtoo selvyyden siihen, millä tavalla ja kuinka paljon Rashidovin on vaikuttanut Abderrahman Bouananen lopulliseen päätökseen toteuttaa puukkoisku Turussa.

– Täyttääkö Rashidovin toiminta esimerkiksi rikokseen yllyttämisen tunnusmerkistön, sitä en lähde arvioimaan.

Rashidov on syntynyt Uzbekistanissa ja hänellä on Suomen kansalaisuus. Hän matkusti Dubaihin kolme viikkoa ennen Turun joukkopuukotusta, eikä ole sen jälkeen enää palannut Suomeen.

Terrorismirikos ei vanhene, joten Krp voi jatkaa Rashidovin etsintäkuulutusta periaatteessa loputtomiin.

Keskusrikospoliisi uskoo, että Rashidovin keväisen yhteydenoton syynä oli Turun puukkoiskun saama valtava julkisuus. Mies sai tietää, että Suomen poliisi on kiinnostunut hänen osallisuudestaan joukkopuukotuksen suunnitteluun.

Krp oli jo ennen yhteydenottoa saanut vihiä etsintäkuulutetun mahdollisesta sijainnista.

– Keväällä hän ei ainakaan oman kertomansa mukaan ollut Uzbekistanissa vaan muualla kriisialueella. Tämän tarkempaa sijaintia en halua kertoa, Arppe sanoo.

Arppe muistuttaa, että koska yhteydenotosta on kulunut jo kuukausia, mies saattaa olla missä tahansa.

– Voihan olla, ettei hän ole päässyt lähtemään konfliktialueelta Suomeen. Toisaalta mahdollista on, ettei hän edes halua tulla.

Turun iskun esitutkinnassa on selvinnyt, että Rashidov on radikalisoitunut ja hänellä on vahvat uskonnolliset vaikuttimet.

– Suoraa yhteyttä mihinkään terroristijärjestöön meillä ei ole tiedossa, Arppe toteaa.

Keskusrikospoliisi ei ole pyrkinyt saamaan Rashidovia Suomeen erityisen aktiivisesti. Syynä tähän ovat Arppen mukaan hutera näyttö ja osallisuuden aste.

– Lähtökohtana kuitenkin on, että hän tulee varmasti jossakin vaiheessa Suomeen tai Eurooppaan. Kyllä hänet kiinni saadaan, Arppe uskoo.

Krp tutkii uzbekistanilaismiehen kytkökset Turun terrori-iskuun omana erillisenä juttunaan. Muita henkilöitä iskusta ei epäillä.

Bouananen osalta oikeusprosessi etenee omaa rataansa. Bouanane valitti Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaisusta viime perjantaina Turun hovioikeuteen.

Bouanane kiisti tekojensa terroristisen tarkoituksen, vaikka on oikeusprosessin eri vaiheissa useaan kertaan kertonut kokeneensa itsensä Isis-terroristiksi.

– Bouananen oma määritelmä terrorismille ei kuitenkaan ole Suomen rikoslain mukainen, toteaa hänen puolustusasianajajansa Kaarle Gummerus.

Oikeuslaitos ei ole aiemmin käsitellyt Suomessa tapahtunutta terrori-iskua. Oikeuskäytäntöä asiaan haetaan maan oikeushistoriassa nyt ensimmäistä kertaa.

Bouananen terrorismikäsityksillä ei tässä linjauksessa ole minkäänlaista painoarvoa.

– Hovioikeuden olisi tärkeää ottaa kantaa asiaan, Gummerus katsoo.

Lain mukaan rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hän pyrkii aiheuttamaan vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Lisäksi tekijän tarkoitus täytyy olla valtion tai kansainvälisen järjestön painostaminen tai vakava vahingoittaminen.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus katsoi, että murhien ja niiden yritysten suhteen riitti, että Bouanane tahtoi aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa. Lisäehtoa valtion tai kansainvälisen järjestön painostamis- tai vahingoittamispyrkimyksestä ei tarvittu.

– Käräjäoikeuden tulkinnan perusteella aika moni Suomessa tapahtunut rikos olisi täyttänyt terrorismin tunnusmerkistön. Esimerkiksi kouluampumiset ja Hyvinkään ampumisjuttu aiheuttivat varmasti vakavaa pelkoa väestössä, Gummerus kuvailee.

Gummeruksen mukaan terrorismilain esitöistä selviää, ettei lainsäätäjän tarkoitus ollut laskea terrorismin määrittelyn rimaa murhankaan kohdalla.

Terrorismiperusteiden lisäksi Bouanane valittaa puukkoiskun yhden uhrin korvauksista siltä osin, kun ne perustuvat tämän oikeudelle antamiin valheellisiin tietoihin.