Kenraalilta vahva suositus: Suomi ja Ruotsi puolustusliittoon

Puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund kertoo kannattavansa Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.

– Mistä me läheisemmän kumppanin löytäisimme? Me teemme jo nyt paljon puolustusyhteistyötä. Puolustusliitto ei sisältäisi Suomen kannalta riskejä, sillä kuka nyt Ruotsin kautta tänne koukkaisi. Hyvää olisi se, että liitto toisi rutkasti lisää resursseja, etenkin meri- ja ilmavoimiin, kenraali totesi uuden Kenraalin iltahuuto -kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Hän muistuttaa, miten Ruotsi teki kohtalokkaan virheen vajaat kymmenen vuotta sitten, kun se päätti luopua yleisestä asevelvollisuudesta.

– Nyt Ruotsissa arvioidaan, että menee ainakin vuoteen 2030, ennen kuin kokonaismaanpuolustus saadaan siellä aikaiseksi. On hyvä muistaa, että kyse ei ole vain sotilaallisesta vahvuudesta vaan myös taloudellisista resursseista ja maanpuolustustahdosta. On luotava pohja, jolle rakentaa.

Ruotsin palkka-armeijaan on tavoite koota 48 000 sotilasta. Hägglundin mukaan maassa on rekrytointiongelmia. Nyt joukkojen suuruus on 36 000.

Hägglund on kirjoittanut aiemmin useita teoksia. Vielä 1990-luvulla hän kuului Nato-myönteisiin kenraaleihin. Sittemmin mielipide on muuttunut.

Lännen sotilasliittoon liittymistä ei kannata hoppuilla.

– Mahdollisuus liittyä Natoon, eli Nato-optio on Suomen ulkopolitiikan valttikortti. Sen vähätteleminen tai kieltäminen on lapsellista. Venäjä joutuu ottamaan huomioon option kaikissa toimissaan Suomen suunnalla. Suomi näet liittyy Natoon, jos sille ryppyillään liikaa, kenraali toteaa.

Tästä syystä optiota kannattaa varjella.

– Yhtä lailla ne ovat väärässä, jotka ajavat optiosta luopumista kuin jäsenyyttä vaativat. Molemmissa tapauksissa menetettäisiin tämä valttikortti. Jäsenyyden myötä siirtyisimme lisäksi Venäjän silmissä vihollisleiriin. Eihän sinne niin kiire liene, hän kysyy.

Hän ihmettelee entisen Suomen Venäjä-suurlähettiläs Hannu Himasen väitteitä siitä, ettei Venäjä reagoisi mitenkään siihen, jos Suomi liittyisi Natoon.

– Miten Suomen ulkopoliittinen johto on kestänyt tällaista puhetta?

Räväköistä kannanotoistaan kuuluisa kenraali täyttää torstaina 80 vuotta. Hän tuumii, että Kenraalin iltahuuto taitaa olla hänen viimeinen kirjallinen tuotoksensa.

– Kun kustantaja pyysi, niin aloin työhön. Olen ollut ikäni tämmöisellä alalla, jossa käskyjä totellaan, hän naurahtaa.

Kustantajan ja kenraalin mielessä taisi käydä ajatus, josko kynästä olisi syntynyt romaani.

– Ei synny. Olen tällainen inhorealisti.

Romaanin sijaan kenraali tykittää Naton lisäksi kriisinhallinnasta, johtamisesta, suurvalloista eli Venäjästä, Yhdysvalloista ja Kiinasta unohtamatta jääkäriliikkeen perintöä.

Lyhykäisyydessään hänen analyysinsa kansainvälisiltä areenoilta on seuraava: Yhdysvallat vetäytyy, Kiina etenee ja EU jää takapajulaksi.

– Tämä ei tapahdu nopeasti, vaan hissun kissun ilman suursotaa.

Yhdysvaltoihin kenraali suosittelee pitämään yllä hyvät suhteet.

– Yhdysvallat on aseteknologialtaan ykkönen.

Samaan hengenvetoon hän lisää, että EU on nyt meidän perhe.

Hän toivoo, että EU vihdoin ottaisi vastuun omien kansalaistensa turvallisuudesta.

– On alentavaa, ettei EU pysty vastaamaan 500 miljoonan kansalaisensa turvallisuudesta.

Hägglund huomauttaa, että niin kauan kuin Nato ja EU kilpailevat keskenään, ei turvallisuusasia etene, vaikka yrityksiä on ollut. Esimerkkinä hän mainitsee Ranskan presidentti Emmanuel Macronin hellimät interventiojoukot.

Venäjän kanssa on elettävä rinnakkaiseloa niin kuin tähänkin asti.

– Me olemme yrittäneet viedä sinne ajatuksia demokratiasta, mutta tämä käännytysshow ei ole oikein onnistunut. Venäläiset ovat ylpeitä.

Hägglund tietää, mistä puhuu. Hän toimi puolustusvoimain komentajana vuosina 1994 – 2001. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan unionin sotilaskomitean ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Tässä tehtävässä hän rakensi yhteisön kriisinhallintakykyä kolmivuotiskauden vuoden 2004 kevääseen asti.

Hägglundin komentajakaudella aloitettiin Suomen ja Naton välinen rauhankumppanuusohjelma. Suomi ilmoitti varaavansa niin sanotun Nato-option ja osallistui Nato-johtoisiin rauhanturvaoperaatioihin Bosniassa.

Hägglund on opiskellut Yhdysvalloissa kahteen otteeseen ja johtanut rauhanturvaoperaatioita kolmesti.

hän näkee positiivisena Suomen liittoutumattomuuden nykyisessä kriisinhallintatyössä.

– Nato-maiden sotilaat saavat pelätä, että heidät otetaan panttivangeiksi. Suomalaisilla ei ole tätä vaaraa. Kun olin aikoinaan komentajana operaatioissa, niin joidenkin Nato-maiden sotilaiden lunnashinta oli valtava. Suomalaisen olisi varmaan ollut kymmenen dollaria.

Hägglund sanookin, että tappaminen kannattaa jättää suurvaltojen sotilaiden huoleksi.

– Siitähän he saavat palkan.