Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen lähes viidenneksellä. Edelleen kuitenkin yli puoli miljoonaa suomalaista juo yli riskirajojen.
Riskirajaksi on määritelty naisilla seitsemän annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä. 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään viisi annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 prosenttia kuluu riskikäyttöön.
– Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotteessa.
Alaikäisten juominen on vähentynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Silti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla humalakertojen osuus alkoholinkäyttökerroista on suurin, ja he kokevat eniten humalahaittoja.
Juomatapatutkimus tuo esiin myös suomalaisten alkoholinkäytön tavanomaisia piirteitä. Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä kahdestaan kumppaninsa kanssa, viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin ja kello 20–21 välillä sekä alle neljä annosta kerrallaan. Suomalaiset suosivat panimotuotteita eivätkä tavallisesti käytä alkoholia ruokajuomana.
Juomatapatutkimus on toteutettu säännöllisesti vuodesta 1968 alkaen. Tuoreimman tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin syksyllä 2016, jolloin siihen osallistui 2285 suomalaista. Aiemmin haastateltaviksi on poimittu 15–69-vuotiaita, uusimmassa kyselyssä olivat ensi kertaa mukana myös 70–79-vuotiaat.
