Turkulainen tankotanssija pitää lasten opettamisesta

Teräsmies, fenix, aisha. Tanja Suden puhe vilisee termejä, jotka ovat maallikolle hepreaa. Tankotanssin opettajan nuorille oppilaille temppujen nimet ovat kuitenkin tuttuja.

Susi opettaa tänä syksynä turkulaisessa Studio Movessa kahta lapsiryhmää, jatkotasoa ja valmennusryhmää. Iältään oppilaat ovat kahdeksan ja kolmentoista vuoden välillä.

– Hyvä ikä aloittaa on silloin, kun lapsi malttaa kuunnella ja keskittyä. Yleensä se on koulun aloittamisen aikaan, Susi kertoo.

JANE ILTANEN

Lajin fyysisyys ja harjoiteltavien temppujen loputon määrä kiehtovat tankotanssija Tanja Sutta.

Hän itse aloitti tankotanssin yli kaksikymppisenä, kun laji oli Suomessa vielä uusi ja vieras. Sisko ylipuhui Suden kokeilemaan tunnille, jonka fyysisyys vei heti mennessään.

– Tässä pystyy kehittymään koko ajan, sillä lajiin tulee aina uusia temppuja. Joskus myös yllättäen onnistuu sellaisessa tempussa, jota kokeili pari vuotta aiemmin ja josta ei vielä silloin tullut mitään, Susi perustelee vetoaan lajiin.

Tankotanssi on kehittää lihasvoimaa, notkeutta ja koordinaatiota. Kipukynnyskin voi jonkin verran nousta.

– Lempitemppuni on teräsmies. Se voi olla kivulias liike ennen kuin sen osaa. Mitä nopeammin siihen pääsee, sitä vähemmän sattuu, Susi kertoo tempusta, jossa vartalo on vaakatasossa, vatsa kohti lattiaa ja tangosta otetaan tukea käden lisäksi sisäreidellä.

Kaikille sopivan lajin harjoittelu aloitetaan sekä lasten että aikuisten ryhmissä kuitenkin helpoista liikkeistä, vaativuutta vähitellen lisäten.

– Mitään pohjataitoja aloittamiseen ei tarvita. Monilla lapsilla on voimistelutaustaa, mutta se ei ole mikään edellytys, Susi vakuuttaa.

Lasten kanssa uusia taitoja harjoitellaan hitaammassa tahdissa kuin aikuisten ryhmissä. Vaikka osa tempuista tehdään esimerkiksi pää alaspäin, laji on maltilla harjoiteltuna turvallinen. Putoamisten varalta lattia on lasten tunneilla aina suojattu patjoilla.

Susi ilmoittautui lasten ryhmien opettajaksi heti, kun sellaiset Studio Moveen kolme vuotta sitten perustettiin. Lasten opettamisen ”omaksi jutukseen” kokeva opettaja on huomannut, että lapset pitävät etenkin pyörivästä eli spinnitangosta. Sillä tehdään temppuja joka toisella tunnilla. Muilla tunneilla tyydytään paikallaan pysyvään staattiseen tankoon.

Tunnit eivät ole pelkkää tangolla taiteilua, vaan niihin sisältyy myös voimistelua ja akrobatian harjoittelua.

– Tärkeää lapsille on myös tavata kavereita. Aloitamme joka tunnin vaihtamalla ensin kuulumiset, Susi kertoo.

Kauden lopussa pidetään näytös, johon lapset harjoittelevat koreografian ja jossa he pääsevät esittelemään taitojaan. Joitakin lapsia esiintyminen jännittää enemmän kuin muita, mutta Susi kertoo kaikkien aina osallistuneen reippaasti näytöksiin. Toinen Suden ryhmistä on valmennusryhmä, jossa opetellaan kilpailuissa pakollisia liikkeitä ja sääntöjä.

Tankotanssi vie suuren osan Suden vapaa-ajasta. Opetusta voi sijaisvuorojen vuoksi olla jopa 15 tuntia viikossa, yleensä kuitenkin viidestä kuuteen tuntia. Sen päälle tulevat vielä omat treenit, jotka usein vierähtävät pidemmiksi kuin on tarkoitus.

– Olen jo sen verran vanhakin, että pitää lämmitellä enemmän, 30-vuotias Susi sanoo naurahtaen.

Tällä hetkellä Susi hioo etenkin feeniks-nimistä pyörähdystä, joka vaatii tasapainoa ja kehonhallintaa.

– Se onnistuu kyllä jo, mutta en ole siihen ihan täysin tyytyväinen, Susi kertoo.

Kunnianhimoinen tankotanssija kertoo haaveekseen lajin SM-kisat.

– Taso on Suomessa kova, joten niihin riittää vielä treenaamista.