Yhä useampi turkulainen on maahanmuuttaja
Vieraskielisten eli muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielinään puhuvien osuus Turun väestöstä on noussut vajaasta prosentista reiluun 8 prosenttiin viimeisen 20 vuoden aikana – ja kasvun odotetaan jatkuvan.
Turun kaupungin kaupunkitutkimus- ja tietoyksikkö on julkaissut tutkimuskatsauksen Turkuun kohdistuneesta maahanmuutosta. Turku on yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupungeista ja maahanmuutto keskeisin Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen väestönkasvuun vaikuttava tekijä.
Maahanmuuttajista suurin ryhmä ovat venäjänkieliset. Seuraavina tulevat arabiaa, kurdia, albaniaa, viroa ja somalia äidinkielenään puhuvat. Lisäksi kaupungissa työskentelee ja opiskelee tilapäisesti koko ajan kasvava joukko vieraskielistä väestöä, joiden tiedot eivät näy väestörekisteristä ja siten tilastoista.
Siirtolaisinstituutin tutkijan Kimmo Salmisen kirjoittamassa katsauksessa todetaan, että yksi maahanmuuton piirre on ollut, että kaupunkiin jo asettuneet suurimmat kieliryhmät ovat pikkuhiljaa vahvistuneet. Toiseksi maahanmuuttajaväestö on sijoittunut kaupungissa hyvin epätasaisesti, keskittyen erityisesti suurimpiin lähiöihin. Maahanmuuttajien osuus väestöstä on erityisen suuri Varissuolla, Lausteella ja Halisissa, mutta niiden lisäksi Turussa on jo kymmenen muutakin kerrostalovaltaista pienaluetta, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on yli 10 prosenttia.
Maahanmuuttajien alkuperäinen Suomeen muuton syy on ollut usein paluumuutto, pakolaisuus, monikulttuurisen avioliiton solmiminen tai perheenyhdistäminen. Ensisijaisesta muuton syistä riippumatta maahanmuuttajat ovat kuitenkin Suomelle tarpeellinen työvoimaresurssi, johon on kiinnitettävä nykyistä suurempaa huomiota myös elinkeinopoliittisesti.
TS
