Uutiset

Lapset kantavat perheen köyhyydestä päivittäistä häpeää

VESA MOILANEN
Lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista.
Lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista.

Lapset tunnistavat toisten lasten köyhyyden erilaisten ulkoisten tunnusmerkkien, kuten vaatteiden, lelujen, pelien, kännyköiden tai urheiluvälineiden perusteella. Erityisesti tavaroiden laatuun, merkkiin, ikään ja malliin kiinnitetään huomiota lasten vertaissuhteissa, kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.

– Kuluttaminen on osa lasten arkea, ja siihen liittyy tiettyjä odotuksia. Elämme kulutuskeskeisessä yhteiskunnassa, ja lapsilla on aikuisia huomattavasti pienempi liikkumatila sosiaalisen ympäristönsä valikoimiseen, Iivonen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari sanoo köyhien perheiden lasten alkavan usein muuttaa omaa käytöstään. Lapset huomaavat perheensä taloudellisen ahdingon ja oppivat esimerkiksi välttelemään tilanteita, joissa rahaa tarvitaan.

– He eivät välttämättä pyydä vanhemmiltaan rahaa esimerkiksi luokkaretkiä varten tai jättävät kavereiden synttäreitä väliin, koska eivät halua pyytää rahaa lahjaan. Todellisuudessa vanhemmat saattaisivat rahaa näihin tilanteisiin järjestää, Ristikari huomauttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös Pelastakaa Lapset ry:n kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen kertoo lasten kantavan huolta perheensä taloudellisista vaikeuksista.

– Jopa opiskelu lukiossa on saatettu jättää unelmaksi, jotta pienempi sisarus voisi opiskella – vanhemmilla kun ei välttämättä olisi varaa kustantaa molempia.

Tuoreen kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista. Hyvätuloisiksi itsensä määritelleistä lapsista kiusaamista on kokenut 40 prosenttia.

– Huolestuttavinta on se, että kolmasosa kiusatuista kertoi, ettei koulussa ole millään lailla puututtu kiusaamiseen ja syrjintään, kertoo Pelastakaa Lapset ry:n Riitta Kauppinen.

Tulokset ovat Pelastakaa Lapset ry:n tuoreesta Lapsen ääni 2018 -verkkokyselystä, joka julkaistaan kokonaisuudessaan ensi viikolla. Kyselyyn vastasi yli 1700 13–17-vuotiasta nuorta touko-kesäkuussa.

Kauppisen mukaan kysely nostaa selvästi esille sen, että köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

– Köyhyyteen liittyvä kiusaaminen on lapselle todella satuttavaa. Lapset tiedostavat itsekin tilanteensa ja kantavat siitä päivittäistä häpeää. Tämä on lapsen ja nuoren mielen kannalta äärettömän raskasta, ja tästä lapset ja nuoret myös helposti vaikenevat, Kauppinen sanoo.

MLL:n Esa Iivosen mukaan pitkäaikaiset taloudelliset vaikeudet näkyvät lasten elämässä muun muassa hoitoa vaativina mielenterveysongelmina, heikompina kouluarvosanoina sekä lyhyempinä koulutuspolkuina.

– Toimeentulovaikeuksista kärsivien perheiden lapset kokevat muita lapsia useammin myös pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyttä, Iivonen kertoo.

Kauppisen mukaan harrastuksilla on todettu olevan hyviä ja kannattelevia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Monilta lapsilta tämä mahdollisuus on kuitenkin poissuljettu. Mistä lapsi saa onnistumisen kokemuksia, jos hänet jatkuvasti syrjäytetään arjen tavallisista asioista?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Muut lapset voivat haukkua vaatteita tai ihmetellä vanhaa kännykkää

Perheen käytettävissä olevat taloudelliset resurssit saattavat vaikuttaa siihen, millaiseksi lapsen asema kaveripiireissä muodostuu, kertoo Helsingin Laajasalon peruskoulun ja Lemmilän koulun kuraattori Marjukka Nurro.

– Köyhyys-sana ei välttämättä ole aktiivisesti käytössä, mutta varallisuuden puutteeseen liittyvistä asioista voi muodostua syy sanalliselle kiusanteolle tai ryhmän ulkopuolelle jättämiselle, Nurro kuvailee.

Nurron mukaan lapset saattavat vertailla tavaroitaan, tekemisiään ja harrastuksiaan koulussa tavalla, joka voi herättää vähävaraisten perheiden lapsissa kokemuksen osattomuudesta tai huonommuudesta, vaikka tarkoituksena ei olisikaan kiusaaminen.

Nurron kokemuksen perusteella lapset ja nuoret eivät välttämättä puhu suoraan köyhyydestä, eivätkä he aina välttämättä asiaa edes hahmota.

– Lasten tapa kertoa köyhyyteen liittyvästä kiusaamisesta on usein konkreettinen – muut lapset ovat haukkuneet hänen vaatteitaan, ihmetelleet hänen vanhaa kännykkäänsä tai sitä, ettei perhe ole ollut kesällä matkoilla.

Aikuisten olisi Nurron mielestä tärkeää tiedostaa, että köyhyys tuottaa lapsille kokemuksen siitä, etteivät he pysty osallistumaan tasavertaisesti erilaisiin asioihin.

– Lapset ja lapsiperheet tarvitsevat taloudellista tukea, eikä yksikään lapsi tai nuori saisi joutua luopumaan itselleen tärkeistä asioista taloudellisten syiden vuoksi.

Akatemiatutkija Mia Hakovirta Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta sanoo, että materiaalisten asioiden ohella lapset saattavat ajatella myös olemuksen ja luonteen viestivän köyhistä tai rikkaista kotioloista.

– Lapset yhdistävät köyhään lapseen esimerkiksi nöyryyden ja passiivisuuden. Rikkaisiin lapsiin yhdistetään ulospäin suuntautuneisuus ja vahva itsetunto, mutta usein myös itsekkyys ja jopa ilkeys, Hakovirta kuvailee.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (51)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Turkkulainen
Julmaa
On kamalaa että maamme poliitikot ja päättäjät antavat yhteiskunnan eriarvoistua. Joskus tuntuu että poliitikot ovat täysin sydämmetöntä joukkoa joka ajaa vain omaa tai etupiirinsä asiaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kyllä
Vast: Julmaa
Muistan 50:ntä alun silloin silloin köyhän lapsi ei ollut mitään,ei minkäänlaista mahdollisuutta kansakoulun jälkeen opiskella.
Opettajat eivät edes välittäneet ,vaikka olisit saanut kymppejä joka kokeesta.Kiusaamista pystyy vastustamaan kun ei anna koskaan periksi,niin mulle kotona opetettiin.Mutta Opettajia vastaan ei ole aseita,hän on aina Auktoriteetti se oli pahinta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Uuno
Vast: Julmaa
Minäkin muistan 50-luvun. Silloin lähes kaikki kakarat olivat köyhistä oloista, ei ketään sen takia kiusattu. Itsellänikin oli aina samat vaatteet, vanhoissa luokkakuvissakin olen ainakin kolmena vuonna jokaisessa sama villapaita päällä. Koska olin hyvä oppilas, pyrin ja pääsin oppikouluun, sitten yliopistoon ja valmistuin FM:ksi. Tietysti opiskelun ohessa tein kaikenlaisia hanttihommia.
Muuten meillä kansakoulussa oli 40 oppilasta luokassa, eikä kukaan kaivannut opoja tai kuraattoreita eikä tukiopetuksia, silloin osattiin tulla toimeen omillaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jurmu
Vast: Julmaa
Uuno kirjoitti kuin minun suullani vaikka itse 1959 syntyneen en tietenkään 1950-luvun koulunkäynnistä mitään kokemuksia omaa.Mutta eihän se koulukiusaaminen uusi ilmiö ole.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Totta
Vast: Julmaa
Totta, sieltä löytyy vikaa kuten muualtakin. Vanhempien rakkaus lapsia kohtaan ja turvallisuudentunne kotona ovat kuitenkin erittäin vahvoja tekijöitä lasten ja nuorten kehittymiselle. Helpompi tietysti panna syy muualle.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Köyhyydessä karaistunut
Vast: Julmaa
Aloitin koulunkäyntini 1950-luvun puolivälissä, asuimme parinkymmenen neliön hellahuoneessa vanhalla puutaloalueella, vanhemmat ja kaksi lasta. Isä oli nuoruutensa sodassa menettänyt ja sai vuosien hakemisen jälkeen töitä telakalta ja myöhemmin rakennuksilta. Köyhää oli, aina ei ollut ruokaa kaapissa. Oppikouluun pääsimme vapaa- tai puolivapaaoppilaiksi, mikä tuntui minusta häpeältä. Kotiin ei voinut eikä kehdannutkaan koskaan pyytää kavereita eikä koskaan ollut rahaa viettää heidän kanssaan aikaa koulun ulkopuolella. Viikkorahasta ei voinut uneksiakaan. Koulussa en koskaan kertonut mitään kotioloistamme; suurin osa luokkakavereistani oli ns. parempaa väkeä; sen näki ja kuuli heidän puheistaan. Muutaman kotona myös pääsin käymään ja näkemään eron omaan elämääni. Koskaan muut oppilaat eivät ainakaan minua kiusanneet; joku opettaja kylläkin,
olinhan vain sotaveteraanin ja tavallisen työläisen lapsi. Opettajan mielestä en ilmeisesti olisi saanut käydä oppikoulua. Se kannusti saamaan hyviä arvosanoja. 14-vuotiaasta asti olin kaikki kesä-, joulu- ja hiihtolomat töissä ja sain käyttöön omaa rahaa sen verran, että pystyin ostamaan vaatteita ja koulutarvikkeita. Siihen aikaan ei mitään saanut ilmaiseksi. Korkeakouluopiskelun aloitin
kotipaikkakunnalla, mutta muutin pois kotoa ja sain opintolainaa. Tämä taitaa olla ns. tavallinen tarina sodanjälkeisellä sukupolvella, ainakin kaupungissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Kostaja
Kiusattu ope
Sain itse turpaani ja puukkoa selkääni koko kouluajan väärien vaatteiden, harrastusten ja perheemne suhteellisen köyhyyden takia. Opettajia ei kiinnostanut harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Nyt olen itse opettaja.
Jokainen kiusaaja saa katkerasti havaita erehtyneensä koulusta. Isken säälimättömästi ja leppymättä havaitessani kiusaamista.
Kostan, jos totta puhutaan. Kostaisin kiusaajilleni, jos voisin, mutta tämäkin on ihan hyvä korvike. Opiskelurauha, oikeus ja kohtuus vallitsevat. Win-win.
Ja jos olet kiusaaja, tai kiusaajan vanhempi, ja pahoitit tästä mielesi - ei kiinnosta pätkääkään. Saatte mitä olette tilanneet.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jullikka
Vast: Kiusattu ope
Kuka tilannut ja mitä. Kuulostaa aika raskaalle, kyllä ei töihinsä kannata tuollaista painolastia mukanaan viedä, vaan keskustella jonkun kanssa. Töissä pitäisi vaan tehdä työnantajan määräämiä töitä, kukin valitsemallaan, mutta myös työnantajan hyväksymällä tasolla. Ei sinne kannata omiaan viedä tai ainakin tiedostaa niiden yhteisvaikutus.

Kiusaaja on se kaikista heikoimmilla oleva ja hänen auttamisestaan olisi myös tosi paljon hyötyä. Kyllä vaan kiusaajan taustalta ne suurimmat ongelmat löytyvät, eihän hän muuten toista/toisia kiusaisikaan. Eli siis pitempiaikaisesti söisi toisen/toisten jaksamista.

Kiusattuja ja heidän kuuntelemistaan mitenkään väheksymättä, mutta välillä vaan tuntuu, etteivät he vaatimattoman luonteensa ja/tai taustansa takia helpolla voimaannu vastustamaan kiusaajiaan. Siinä on toinen tärkeä työmaa saada kiusattu pitämään omaa puoltaan aikuisen tuella.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Menetin vuosia elämästä
Vast: Kiusattu ope
Jullikalle. Syyllistät tyypilliseen tapaan kiusattuja, että pitäisi oppia pitämään puoliaan. Selvästi huomaa, ettet ole koskaan joutunut kunnolla kiusatuksi. Ylivoimalla, takaa, piiritettynä, eristäen, solvaten. Kiusaaminen on rikos. Kiusaajat ovat rikollisia. Heidän ongelmansa ovat varmasti olemassa, mutta ne eivät oikeuta tuhoamaan toisten elämää ja tulevaisuutta. Olispa minulla ollut ope joka olisi vartioinut meitä kiusattuja, puolustanut ja auttanut, tapellut pahaa vastaan. Kiusaajat ovat pahoja ja julmia. He ovat rikollisia.
Taistelkaa heitä vastaan, älkääkä syyllistäkö uhreja, ihmiset! Anna OPE palaa!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jullikka
Vast: Vuosia menettäneelle
Ei kai nämä oppilaiden käytöksen ymmärtämiset toisiaan poissulje. Syyllistäminen on tästä kaukana. Jos kiusattu ei voimaannu pistämään vastaan, niin kiusaajan on tärkeä saada tukea ja ymmärrystä omalle käytökselleen ja päästä siitä irti ja lopettaa häiriköinti. Jos kiusattu ei halustaan huolimatta laittamaan kampoihin, niin on kai hyvä, että kiusaaja lopettaa eikä lyödä hanskoja tiskiin? Ei kasvatuksen ja koulutuksen ammattilainen voi "kostaa", ei lapsuuttaan eikä muiden puolesta. Se kai sitä syyllistämistä on. Jos ei itse pääse muiden avulla yli, niin työ on vaikeaa eikä auta oppilaitakaan, ei kiusaajia eikä kiusattuja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
oikeiston kovuutta
Kaikilla lapsilla ei ole Suomessa aina riittävästi edes ruokaa.
Riittävä taloudellinen tasa-arvo takaa yleensä parhaiten myös kaikenlaisen muun tasa-arvon.

Nyt on kasvava joukko lapsia jotka elävät vauraassa Suomessa todellisessa köyhyydessä. Yhtenä merkittävänä syynä tähän oikeistohallituksen ajama todella kova oikeistolainen politiikka.

Kaikilla lapsilla ei ole Suomessa aina riittävästi edes ruokaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Le Cruso
Ei pelkästään mielipide
Paras keino koulukiusaamista, vastaan olisi että peruskouluista tehtäisiin täysin vapaaehtoisia. Ihminen oppii elämänsä aikana uutta muutenkin.

Koulut sen sijaan, vääristävät käsitystä, että elämme demokraattisessa maassa jos vallassa on tietyt vanhat haitalliset perinteet edelleen voimassa.

Sitä paitsi moni unohtaa aikanan koulussa oppimansa, tiedot. Mutta tiedot on edelleen saatavilla internetin maailmasta jossa tietoa on enemmän kuin tarpeeksi. Oppiminen vapaaehtoisesti on huomattavasti hyödyllisempää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mami
Vast: Ei pelkästään mielipide
Aika outo ehdotus!
Ei ole koulun vika että kiusataan. Useimmiten kiusaaminen on tulosta aikuisten esimerkillään antamasta asennemaailmasta, ME olemme jotain erityistä, köyhät on luusereita, erilaisuus tuomittavaa/ärsyttävää yms. Aikuisten kunnioitus ja samoin toisten ihmisten, empatia kyky ja suvaitsevaisuus vaativat kodin antamia esimerkkejä ja jämttiä ohjausta, rajat tehdään kotona, koulussa puututaan ja ohjataan lisää, myös toisten aikuisten puuttuminen tilanteisiin ohjaa miettimään toisenlaisia tapoja kanssaihmiset!
Myös lapsen "hylkääminen" omien juttujen ja kiireiden keskellä tuottaa ahdistusta ja yksinäisyyttä joka voi johtaa kiusaamiseen!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Le Cruso
Vast: Ei pelkästään mielipide
Sepä, se mutta ongelmana on, että noihin ei puututa kotona tarpeeksi usein. Vaan annetaan sen olla koulun ongelma joihin kouluilla ei ole resursseja tai halua puuttua ongelmiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää