Kaikki eivät tiedä, että kuka tahansa saa mennä päiväsaikaan Kupittaan siirtolapuutarhaan kuljeskelemaan ja oleskelemaan.
– Siirtolapuutarha on kaikille avoin puistoalue vaikka siitä ei moni tiedäkään. Tätä tietoutta haluaisin levittää kaupunkilaisille, Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Eija Meriluoto toteaa.
Tietoutta lisätäkseen yhdistys järjestää siirtolapuutarha-alueella erilaisia tapahtumia, kuten Avoimet puutarhat -päivän heinäkuun alussa. Yhdistys osallistuu myös tänä viikonloppuna järjestettävään Kansainväliseen siirtolapuutarhapäivään.
Siirtolapuutarha-alueella toimii kesäaikaan myös kaikille avoin 4H-yhdistyksen nuorten kesäkahvila.
Tällainen siirtolapuutarhan avoimuus oli alun perin Turun kaupungin yhtenä ehtona sille, että siirtolapuutarhan toimintaa voidaan jatkaa omalla paikallaan. Alue kun on ollut jälleen viimeiset kymmenisen vuotta lopetusuhan alla, koska alueelle suunnitellaan kaavoitettavaksi asutusta.
Tällä hetkellä siirtolapuutarhan tilanne on se, että sen sopimusta on jatkettu vuoteen 2025 saakka.
Meriluoto itse innostui hankkimaan siirtolapuutarhamökin ja -palstan Kupittaalta sattumalta.
”Tänä kesänä on kyllä ollut niin kuuma, ettei palstalla oikein voi tehdä mitään.”
– Vuonna 2011 näin lehdessä ilmoituksen myytävästä siirtolapuutarhamökistä ja näytin sitä tyttärelleni ja sanoin, että tossa on mun mökki!, Meriluoto muistelee.
Varsinaisesti puutarhaharrastaja Meriluoto ei koskaan ole ollut, mutta mielessä on kytenyt haave omista omenapuista ja perunamaasta. Nyt hänen siirtolapuutarhamökkinsä pihalla kasvaa kolme vanhaa omenapuuta, ja ensimmäisenä hän perusti mökilleen tietenkin perunamaan.
Lisäksi palstalla on pientä vihannesviljelmää, vanhoja perennoja, marjapensaita sekä ruusuja. Mökki on peruskorjattu ja sinne on asennettu aurinkokenno, josta saadaan sähköä. Kamiina lämmittää viileinä päivinä ja öinä.
– Tänä kesänä on kyllä ollut niin kuuma, ettei palstalla oikein voi tehdä mitään. Katetussa pihakeinussa jaksaa vain istuskella, Meriluoto nauraa.
Yhteensä Kupittaan siirtolapuutarha-alueella on 57 mökkiä. Lisäksi alueella on yhteisrakennus, jota kutsutaan keskusmajaksi, sekä wc ja suihkut mökkiläisten yhteiskäytössä. Siirtolapuutarhamökkeihin ei tule juoksevaa vettä, mutta jokaisen palstan nurkassa on kesävesikraana.
Kupittaan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1934, ja se on Turun vanhin siirtolapuutarha-alue. Talvikunnossapitoa alueella ei ole, vaikka sellaisesta Meriluoto haaveileekin.
– Sehän olisi ihanteellista, että täällä kulkisi esimerkiksi hiihtolatuja, hän toivoo.
Meriluoto aloitti Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtajana vuonna 2015. Tuolloin siirtolapuutarhan tulevaisuus oli jo vaakalaudalla, ja Meriluoto tiesi, että työsarkaa puheenjohtajana tulisi olemaan.
Yhdistys on nyt vuosia pitänyt siirtolapuutarhan puolia kaupungin suunnitelmia vastaan. Meriluoto toivoo, että kaupunkilaiset näkisivät siirtolapuutarhan tärkeyden yhteisenä puistoalueena ja vaikuttaisivat sen säilyttämiseen.
– Tällä hetkellä kaupungilla on meneillään Yleiskaava 2029 -suunnittelu, ja kaupunki kerää juuri nyt turkulaisten mielipiteitä kaupunkisuunnitteluun liittyen. Yleiskaavan valmistelijalle voi lähettää perusteltuja mielipiteitään siirtolapuutarhaan liittyen, Meriluoto vinkkaa.
Kansainvälinen siirtolapuutarhapäivä Kupittaan siirtolapuutarhalla. 28.7. kello 12–15. Kahvilassa paistetaan vohveleita.
Eija Meriluoto
61-vuotias turkulainen.
Syntynyt Särkisalossa, asunut vuodesta 1977 Turussa.
Kupittaan ryhmäpuutarhayhdistyksen puheenjohtaja.
Kuuluu myös Suomen Siirtolapuutarhaliiton hallitukseen.
Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta.
Ammatiltaan lastenhoitaja sekä lasten ja nuorten erityisohjaaja.
