Uutiset

Louisen syntymä muutti maailmaa – ensimmäinen koeputkilapsi täyttää 40

Keskiviikkona 40 täyttävä Louise Brown kertoo elämästään brittiläisessä Independent-lehdessä julkaistussa artikkelissa.

– Tällä viikolla täytän 40. Niin kuin monet muutkin, minä pitäisin tuon tiedon mieluummin itselläni, Brown kirjoittaa ja jatkaa, että hänen syntymäpäivänsä tarkoittaa kuitenkin myös ensimmäisen onnistuneen koeputkihedelmöityksen vuosipäivää.

Kyse ei ole pienestä asiasta.

Independent-lehden mukaan kahdeksan miljoonaa lasta on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä Brownin syntymän jälkeen. Guardianin mukaan maailman kaikista lapsista 3-6 prosenttia saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä.

Tekniikan keksi lääkäriparivaljakko Patrick Steptoe ja Robert Edwards. Lääkäreillä oli takanaan lukuisia epäonnistuneita yrityksiä ennen kuin he vihdoin onnistuivat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

He ehdottivat Louisen äidille Leslie Brownille, että tyttären toiseksi nimeksi annettaisiin Joy - ilo.

– He sanoivat, että minun syntymäni tulee tuomaan paljon iloa lapsettomuudesta kärsiville ihmisille. 40 vuotta ja miljoonia lapsia myöhemmin voimme sanoa, että he olivat oikeassa, Louise Brown kirjoittaa.

Brown kertoo hänen äitinsä kärsineen masennuksesta, koska ei voinut lapsia. Lapsettomuus johtui munanjohtimien tukkeumasta, ja pariskunta oli jo lähes menettänyt toivonsa.

Siksi Leslie Brown ja hänen miehensä olivat valmiita kokeilemaan uutta menetelmää, vaikka se ei ollut koskaan aiemmin toiminut.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin syntyi Louise. Brittiläinen Daily Mail -sanomalehti kertoo, että lapsi syntyi sektiolla ja painoi 2,7 kiloa.

Maailmalla tapahtumaa kutsuttiin lääketieteelliseksi ihmeeksi.

Koeputkihedelmöitys sai myös kritiikkiä osakseen. Mietittiin tekniikan eettisyyttä ja sitä, kuinka pitkälle lääketieteen nimissä voidaan mennä

Myöhemmin Louise sai myös siskon koeputkihedelmöityksen avulla.

Lisäksi asenteet koeputkihedelmöitystä kohtaan lientyivät nopeasti ja siitä tuli hyväksytty menetelmä hoitaa lapsettomuutta.

Ennen onnistunutta koeputkihedelmöitystä lääkäri- ja tutkijapiireissä väheksytyt Steptoe ja Edwards saivat suitsutusta osakseen. Edwards sai menetelmän kehittämisestä Nobel-palkinnon vuonna 2010.

Myös Louise Brown on nyt äiti. Hän tuli äidiksi 11 vuotta sitten luonnollisin keinoin.

Raskaus sai runsaasti huomiota osakseen, ja media uutisoi Brownin raskaudesta ja esikoispojan syntymästä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Pitäisikö miettiä
"Guardianin mukaan maailman kaikista lapsista 3-6 prosenttia saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä".

Pitäisikö miettiä estetäänkö lapsettumuushoidoilla luonnon luontainen tapa karsia geneettistä perimästä osa pois?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
aina voi oppia jotain uutta
Vast: Pitäisikö miettiä
Yksi juttu on se ettei saa lasta, esim. siitä syystä että kuten tässä tapauksessa munanjohtimet ovat tukossa. Se ei kerro geeneistä yhtään mitään. Syynä voi olla esim. diagnostoimaton (ajoissa) sukupuolitauti. Toinen juttu on taas se että tulee keskenmenoja jolloin ilmeisesti sikiö on sen verran huonossa kunnossa että luonto hylkii hänet jo ennen kasvua/syntymää. Tässä tapauksessa voimme puhua ehkä geeniperimästä. On myös pariskuntia jotka vaan eivät jostain syystä pysty saamaan lapsia keskenään mutta kylläkin jonkun toisen partnerin kanssa. Silloinkaan ei ole kyse geeniperimästä vaan jostain aivan muusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Näkökanta tämäkin
Vast: Pitäisikö miettiä
Toisaalta, kun maapallo on jo nykyiselläänkin ylikansoittunut, pitääkö väkeä lisätä vielä keinotekoisestikin?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.