Väitös: Nuorista ainoastaan yläasteikäiset pojat suhtautuivat positiivisesti lähellä tuotettuihin kasviksiin
Se oli uusi löytö. Yläaste- ja lukioikäisistä ainoastaan yläasteikäiset pojat reagoivat positiivisesti lähellä tuotettuihin kasviksiin. Tämä selviää Tommi Kumpulaisen tuoreesta väitöskirjasta. Kumpulainen selvitti, miten tuoreus ja ruuan alkuperä vaikuttavat kuluttajan kokemukseen ja miten niitä voidaan hyödyntää nykyistä paremmin sekä kaupallisesti että ruuan koetun laadun parantamisessa.
Yleisesti lähiruoka ei nuoria kuluttajia juuri kiinnosta. Siksi havainto yläasteikäisten poikien suhtautumisesta lähiruokaan oli yllättävää. Suosituksiin nähden nuorten poikien kasvisten kulutus on liian alhaista. Siksi aihetta pitäisi Kumpulaisen mielestä tutkia lisää.
Suhtautuminen lähiruokaan riippuu sekä tuotetyypistä että vastaajien iästä ja sukupuolesta. Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa naisille lähellä tuotettu leipä on selvästi tärkeämpää kuin miehille. Sen sijaan miehet arvostivat naisia enemmän lähellä tuotettua lihaa, käy ilmi Kumpulaisen tutkimuksesta.
Kumpulaisen mukaan ruuan läheinen alkuperä koetaan yleisesti positiivisena asiana. Se nähdään mahdollisuutena tukea omilla valinnoillaan lähiseudun elinkeinoelämää ja tuotannon monimuotoisuutta. Lähiruuan kulutus on monille usein myös eettinen valinta, joka voi tuottaa moraalista tyydytystä.
Tyypillisesti "epäitsekkään arvomaailman omaavat ihmiset" kokevat saavansa ruuan alkuperästä lisäarvoa, kirjoitetaan väitöskirjaa koskevassa Turun yliopiston tiedotteessa.
– Jos tuotetyyppiä pidetään yleisesti miellyttävänä tai tärkeänä, annetaan tyypillisesti myös sen alkuperälle suurempi painoarvo. Kun läheinen alkuperä koetaan tärkeäksi, ollaan siitä usein myös valmiita maksamaan enemmän, Kumpulainen toteaa.
Kumpulaisen väitöskirjassa hyödynnettiin sekä kuluttajatutkimusta että aistinvaraisen arvioinnin menetelmiä. Aineisto on kerätty Etelä-Pohjanmaan alueella vuosina 2014–2016. Tutkimuksiin osallistui reilut 1 900 kuluttajaa eri ikäryhmistä. Väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3. elokuuta.