Jemenin sodassa suurimmat tappajat ovat maamiinat ja nälkä
Sisällissodan piinaamat jemeniläiset eivät kuole vain pommeihin vaan myös nälkään sekä terveydenhoidon ja lääkkeiden puutteeseen. Maamiinat tappavat siviilejä alueilla, joilla taisteluja ei enää käydä.
– YK arvioi yli 10 000 kuolleen sodassa, mutta kuolleita on merkittävästi enemmän. Suurimmat tappajat ovat maamiinat ja nälkä, Jemenin Kairon-suurlähetystön tiedottaja Baligh Al Mekhlafi sanoo STT:lle.
Pahimmin kärsivät naiset ja lapset.
– Ainakin 13 000 naista on kuollut maamiinoihin, Kairossa vieraillut Jemenin ihmisoikeusministeri Mohammed Askar arvioi STT:lle.
Hän väittää jopa 20 000 12–16-vuotiaan lapsen taistelevan huthien joukoissa.
Tiedoille on mahdoton saada vahvistusta, sillä luotettavia lukuja ei Jemenin sekavan tilanteen vuoksi ole saatavissa. Unicefin joulukuisen raportin mukaan Jemenissä oli värvätty ainakin 2 122 lasta sotilaiksi. Brittilehti Guardian raportoi syyskuussa YK-tarkkailijoiden nähneen jopa kymmenvuotiaita lapsisotilaita tarkastuspisteissä. YK:n arvio oli, että 67 prosenttia lapsisotilaista taistelee huthien joukoissa.
Punaisenmeren rannalla sijaitseva Hodeidan satamakaupunki on tärkeä kauttakulkupaikka avustuskuljetuksille. Kaupunki on ollut huthien hallinnassa, mutta ihmisoikeusministeri Askarin toive on, että he vetäytyisivät pikaisesti ainakin satamasta.
– Hodeidan asukkaista ainakin neljännes on aliravittuja. Valtaosa, 70 prosenttia, Jemeniin saapuvasta humanitaarisesta avusta tulee Hodeidan sataman kautta. Apu ei tavoita tarvitsijoita, koska tavarat menevät mustan pörssin markkinoille, Askar sanoo.
Hän arvostelee länsimaisen median uutisointia Jemenistä virheelliseksi ja värittyneeksi ja muistuttaa sodassa olevan monia eri osapuolia.
– Tilanne on monimutkainen, koska maassa on myös Al Qaidan ja Daeshin (Isisin) taistelijoita.
Ministeri vakuuttaa jemeniläisten haluavan rauhaa ja demokratiaa. Hän sysää vastuuta nykytilanteesta kansainväliselle yhteisölle.
– Konflikti olisi helppo ratkaista, jos kansainvälinen yhteisö pakottaisi huthit vetäytymään, kuten YK:n turvallisuusneuvosto yksimielisesti päätti jo vuonna 2015.
Myös egyptiläinen kuvajournalisti Asmaa Waguih pitää median antamaa kuvaa vääristyneenä, mutta toisella tavoin kuin Askar.
– Nälkäiset lapset ovat median ykkösaihe, mutta suurin katastrofi Jemenissä on naisten tilanne. Heillä ei ole koulutusta, ja monet naitetaan nuorina. Naiset ovat täysin aviomiestensä armoilla, Waguih sanoo.
Jemeniläinen Fatima Sabaya, 30, on perustanut kansalaisjärjestön, joka auttaa Egyptissä olevia jemeniläisiä. Heitä on noin 300 000, mutta vain 4 000 on rekisteröitynyt pakolaisiksi.
– Moni on käyttänyt lentolippuihin kaiken omaisuutensa eikä saakaan Egyptistä töitä, Sabaya kertoo.
Hän itse tuli Kairoon kolme vuotta sitten, kun perhe lähetti hänet turvaan Jemenin pääkaupungista Sanaasta. Hän on järkyttynyt jemeniläisten kärsimyksistä.
– Perheitä kuolee nälkään, koska apua ei riitä kaikille ja osa on liian ylpeitä pyytääkseen apua. Lääkkeitä on vaikea saada, sähköä ei ole ja jopa vesi ja leipä kallistuvat koko ajan.
Sabaya on pessimistinen maansa tulevaisuuden suhteen.
– Kuulemme paljon dialogista, mutta tilanne pahenee koko ajan. Jemenin taistelevat osapuolet eivät välitä omista kansalaisistaan, mutta kaikkein pahinta on se, että maailma on hiljaa eikä kukaan välitä jemeniläisten hädästä.
Yli 20 miljoonaa jemeniläistä avun tarpeessa
Jemenin sisällissodan juuret ulottuvat vuosien taakse.
Shiiataustaiset huthit aloittivat kapinansa jo vuonna 2004, koska kokivat uskontonsa ja kulttuurinsa olevan uhattuina.
Huthit ja hallitus kävivät kuusi sotaa, kunnes solmivat tulitauon vuonna 2010
Vuonna 2011 Jemenin kansannousussa presidentti Ali Abdullah Saleh luopui vallasta ja presidentiksi nousi 2012 varapresidentti Abdrabuh Mansur Hadi.
Meneillään oleva sisällissota alkoi maaliskuussa 2015, kun huthikapinalliset hajottivat parlamentin ja syrjäyttivät presidentin.
Saudi-Arabia liittolaisineen tukee presidentti Hadia ja Iran tukee hutheja.
Saudi-Arabian liittolaisia Hadin tukemisessa ovat Yhdysvallat ja Britannia sekä Arabiemiraatit, Bahrain, Egypti, Jordania, Kuwait, Marokko ja Sudan.
YK:n mukaan Jemenin sota on maailman pahin humanitaarinen kriisi.
Yli 22 miljoonan jemeniläisen eli lähes 80 prosentin kansasta arvioidaan olevan humanitaarisen avun tarpeessa
Maan sisäisiä pakolaisia on yli kolme miljoonaa ja noin puoli miljoonaa on paossa ulkomailla.
Jemen oli jo ennen kriisin alkamista maailman köyhimpiä maita.