Suomen Pankin uusi pääjohtaja Olli Rehn kiristäisi hallituksen finanssipolitiikkaa nykyisestä lähivuosina. Rehnin mielestä finanssipolitiikan tiukentaminen on tarpeen, koska talous kasvaa ennustettua paremmin ja julkisessa taloudessa on edelleen kestävyysvaje keskipitkällä aikavälillä.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitäisi edelleen kiinni finanssipolitiikan nykylinjasta, joka on tarkoittanut muun muassa työn verotuksen keventämistä. Rehn katsoo nykylinjan olevan kevyttä suhdanteisiin nähden.
– Julkinen velkasuhde painuu ensi vuonna alle 60 prosentin ja kokonaisveroaste kevenee vuosien 2017–2019 välillä 1,5 prosenttiyksikköä. Ne ovat myönteisiä asioita, mutta keskipitkällä aikavälillä on edelleen kestävyysvaje ja sen takia on syytä mieluummin kiristää finanssipolitiikkaa kuin löysätä sitä, Rehn sanoo STT:n haastattelussa.
Rehnin mukaan tällä hetkellä finanssipolitiikka on jonkin verran elvyttävää, mikä on osittain seurausta kilpailukykysopimuksen yhteydessä päätetyistä veronkevennyksistä.
– Olin itse sopimassa siitä kiky-neuvotteluissa talvella 2015–16 työmarkkinaosapuolten kanssa.
Veronkevennyksillä on oma kestonsa, Rehn sanoo nyt. Hän ei halua puuttua yksittäisiin keinoihin. Se on hallituksen ja budjettipäätöksiä tekevän eduskunnan asia.
Kokonaiskeynesiläisyyden kannattaja
Rehn aloitti Suomen Pankin pääjohtajana noin viikko sitten. Hän antaa haastattelua tummanpunaisessa Amelie-salissa, jossa on esillä Suomen Pankin maankuulua taidekokoelmaa. Rehnille mieluisa teos on esimerkiksi Louis Sparren maalaus nuoresta naisesta. Sparre oli Carl Gustaf Mannerheimin lanko ja mikkeliläinen Rehn tuntee Mannerheiminsa hyvin.
Rehn vastaa pääjohtajana muun muassa rahapolitiikan valmistelusta, kotimaan talouspoliittisesta vaikuttamisesta, kansainvälisistä asioista ja sisäisestä tarkastuksesta, kerrotaan Suomen Pankin sivuilla.
Hän sanoo olevansa kokonaiskeynesiläisyyden kannattaja. Keynesiläisen taloustieteen mukaan elvyttävää finanssi- ja rahapolitiikkaa tulee harjoittaa silloin, kun talous sakkaa ja ollaan ajautumassa taantumaan.
– Vastaavasti parempina aikoina on perusteltua kiristää finanssipolitiikkaa, jotta kyetään säilyttämään riittävä liikkumavara elvytykseen seuraavan taantuman tullessa ja kyetään välttämään liiallinen velkaantuminen. Nyt olemme tilanteessa, että elämme taloudellisesti hyviä aikoja ja siksi on syytä tiukentaa finanssipolitiikkaa ja kerätä liikkumavaraa seuraavaa taantumaa silmällä pitäen.
Rehn huomauttaa, että hänen tavoitteensa ei ole arvostella entistä tai nykyistä tai tulevaa hallitusta, vaan arvioida finanssipolitiikan kehitystä Suomen Pankin talousennusteen valossa. Rehn oli toukokuusta 2015 joulukuuhun 2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen elinkeinoministeri.
Ennusteet pielessä 1991
Rehn on ollut mukana kaksissa hallitusneuvotteluissa, vuosina 1991 ja 2015. Molemmissa Suomen Pankki on tarjonnut taustatietoa Suomen talouden ja kilpailukyvyn tilasta. Rehn pitää luontevana, että keskuspankki tarjoaa tutkimustietoaan, jos seuraava hallitus sitä kysyy.
Hän kertoo lueskelleensa vähän aikaa sitten vuoden 1991 muistiinpanojaan. Silloin taustatietoja oli antamassa viisi tai kuusi tutkimuslaitosta.
– Ne ennusteet eivät olleet yhdellekään talous- ja tutkimuslaitokselle kunniaksi. Tyypillinen ennuste huhtikuussa 1991 samalle vuodelle oli nollakasvuluokkaa. Sillä hetkellä kun hallitusneuvottelut pidettiin, Suomen talous oli tosiasiassa noin seitsemän prosentin sukelluksessa.
Rehnin mukaan sen jälkeen talousennusteiden laatu on olennaisesti parantunut.
