"Euroopan suunta on edelleen oikea"

Mahdollisuus opiskella ja työskennellä muissa EU-maissa on unionin jäsenyyden tärkeimpiä etuja suomalaisille, sanoo pitkään Suomen Pankissa vaikuttanut pankinjohtaja Pentti Hakkarainen. Suomen eri alueille vapaa liikkuvuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että niiden pitää huolehtia vetovoimaisuudestaan ja ylläpitää edellytyksiä elinkeinoelämän toiminnalle.

Iisalmesta kotoisin oleva Hakkarainen on viime vuosina lentänyt Helsingin ja Frankfurtin väliä harva se viikko. Menneet puolitoista vuotta hän on toiminut Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan ylimmässä johdossa.

Edessään Hakkaraisella on vielä 3,5 vuotta Euroopan talouselämän ytimessä.

– Tämä tehtävä on hieno jatko sille, mitä olen saanut tehdä aiemmin, hän sanoo.

EKP:ssä tehdään pitkiä työpäiviä, sillä monet työntekijöistä suuntaavat viikonlopuiksi perheittensä luokse muualle. Hakkarainen itse tasapainottaa arkeaan muun muassa liikunnalla, veneilemällä Saaristomerellä ja käymällä kerran kesässä Suomen ja Norjan rajamailla perhokalastamassa.

– Luonnossa oleilussa on hienointa se, kuinka parin tunnin sisällä ihminen alkaa lukea luontoa, nähdä ja kuulla uusia luontoilmiöitä ja tulla osaksi ympäröivää luontoa.

Ulkomaille pääsee nyt helposti

Urallaan Hakkarainen on päässyt seuraamaan Suomen ja Euroopan kehitystä aitiopaikoilta. Hakkaraisen mielestä Euroopan suunta on edelleen oikea.

– Näin ennen vuotta 1999 ja yhteistä valuuttaa taloudessa paljon tehottomuutta. Tarpeetonta kansallista säätelyä on vähennetty, ja globalisaatiokin on poistanut rajoja.

– Nykynuoriso on päässyt maailmaan, jossa pääsee sekä opiskelemaan että töihin minne tahansa ilman erillisiä luvanhakuprosesseja. Se on hienoa. Näin ei ennen ollut.

Samalla kun EU:n sisäisestä liikkuvuudesta pidetään kiinni, jäsenmaiden pitäisi Hakkaraisen mielestä ylläpitää eri alueittensa elinkeinotoimintaa ja vahvistaa niiden kilpailukykyä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työpaikkojen lisäksi pitää huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta ja alueen yleisestä viihtyvyydestä.

– Näin 1970- ja 80-luvuilla Ylä-Savossa yritystoiminnan voimakkaan kasvun, joka toi koko alueelle hyvinvointia. Varsinainen kansainvälistyminen alkoi 1990-luvulla. Kun alueelle houkuteltiin yrityksiä ja ihmisiä ammatillisiin koulutuksiin, se poiki täysin uuttakin toimintaa kuten esimerkiksi menestyneitä konepajayrityksiä. Onnistuminen luo onnistumista.

– Toisaalta jos koulutus, terveydenhuolto, kulttuuri ja muut julkiset palvelut eivät ole riittävät, myös työvoiman saanti vaikeutuu.

Suurkaupunkikin voi menettää maineensa

Hakkaraisen mukaan edes maailmankuulujen suurkaupunkien maine ei ole välttämättä pysyvä. Brexit-äänestyksen jälkeen tämä on huomattu Lontoossa, joka on aiemmin tunnettu ennustettavasta ja toimivasta finanssilainsäädännöstään.

– Brexit-äänestys ja epäselvyys jatkon suhteen ovat lyöneet lommon Lontoon maineeseen ja toimintaedellytyksiin.

Pankit sopeutuvat muutokseen siirtämällä toimintojaan muualle, kuten Frankfurtiin, Pariisiin, Amsterdamiin ja Dubliniin.

– Ei brexitin vaikutuksia yrityksiin pidä myöskään liioitella. On selvää, että yritykset sopeutuvat, Hakkarainen sanoo.