Suomenlahden sinilevätilanne on pahentunut dramaattisesti tänä kesänä, kertoi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila STT:lle.
Knuuttilan mukaan ei ole olemassa mitään täysin objektiivista mittaria, jolla voisi vertailla merien sinilevätilannetta vuosikymmeniä taaksepäin. Silti tämän kesän tilanne on hänen mukaan poikkeuksellinen.
Hän muisteli vuotta 1997, jolloin sinileväkukinnat olivat hyvin voimakkaita. Nyt kukintojen määrät ovat hänen mukaan Suomenlahdella vähintään yhtä runsaita tai jopa voimakkaampia.
– Suomenlahden tilanne on tänä vuonna dramaattisesti pahempi kuin koko tällä vuosikymmenellä, Knuuttila kertoi.
Suomenlahden leväkukinnat ulottuvat nyt Kotkaan asti, mikä on Knuuttilan mukaan poikkeuksellista. Tällä vuosikymmenellä voimakkaita leväkukintoja on ollut vain vuonna 2014, ja silloin ne rajoittuivat Porkkalan länsipuolisille merialueilla eli Suomenlahden suulle.
Suomenlahden sinilevätilanne on Knuuttilan mukaan yleisesti parantunut runsaan 10 vuoden aikana, ja kukintojen määrät ovat olleet laskussa.
Tänä kesänä lämmin ja vähätuulinen sää on ollut otollinen sinileväkukinnan synnylle. Silti Knuuttila sanoi, että suurin kukintojen aiheuttaja on ihminen.
– Ihmisten aiheuttama ravinnekuormitus on dominoiva tekijä tämän vuoden näin pahaan levätilanteeseen, Knuuttila sanoi.
Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien sekä maatalouden tehostumisen takia Itämereen päätyi paljon fosfori- ja typpiravinteita erityisesti viime vuosisadalla. Voimakkaan kuormituksen seurauksena Itämerellä on laajalti myös hapetonta vesimassaa, joka mahdollistaa fosforin vapautumisen meren pohjalta.
– Fosfori on taas sinileväkukintoja ruokkiva polttoaine, Knuuttila sanoi.
Vuosina 2014–2016 Itämerelle saapuneet Pohjanmeren suolapulssit ovat saaneet tänä kesänä fosforit liikkeelle, kun pulssit ovat työntäneet syvänteiden fosforipitoista ja hapetonta vettä kohti Suomenlahtea.
Vaikka Suomenlahden fosforipäästöt ovat jopa puolittuneet tällä vuosikymmenellä, tulee maataloudesta ja teollisuudesta edelleen liikaa ravinteita.
– Kyllä tämä on ihmisen ansiota paljolti, Knuuttila sanoi.
Knuuttila painottaakin, että jokainen ihminen voi itse vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen ravinnejalanjälkeensä vähentämällä lihankulutusta. Suurimmat fosforipäästöt aiheutuvat ruoantuotannosta, jonka käytössä on suurin osa peltoalasta.
Tulevaisuudessa levätilanne voi Knuuttilan mukaan pysyä yhtä pahana, jos maatalouden ravinnekuormitusta ei saada aisoihin ja ilmasto jatkaa lämpenemistään.
