Musta hiili arktisella alueella voi olla visainen puheenaihe Trumpille ja Putinille – päästöjä pitäisi hillitä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kertonut ottavansa "härkäpäisesti" esille arktisen tavoitteen mustan hiilen päästöjen torjunnasta, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä 16. heinäkuuta.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat arktisen alueen suurimmat maat ja ne päästävät ilmakehään eniten mustaa hiiltä eli nokipölyä arktisella alueella. Maat ovat olleet myös nihkeitä torjumaan ilmastonmuutosta, mikä tekee presidentti Niinistön ajankohtaisesta puheenaiheesta myös vaativan.
Suurta menestystä tuskin kukaan odottaa. Niinistökin totesi torstaina tapaamisesta yleisellä tasolla, että "jostakin on aloitettava, jos ratkaisuja halutaan". Pienetkin edistysaskeleet myös ilmastotyössä olisivat voittoja.
Mustan hiilen aiheuttama arktisen alueen lämpeneminen johtuu suurimmaksi osaksi etelästä tulevista päästöistä, jotka kulkeutuvat ilmavirtojen mukana pohjoiseen.
Maailman nokipölyn päästöistä noin 60 prosenttia on peräisin Aasiasta. Suomen ympäristöhallinnon mukaan arktisen alueen maiden omat päästöt ovat pieniä Aasiaan verrattuna, mutta lähellä sijaitsevien maiden päästöjen osuus arktisen alueen lämpenemiseen on kuitenkin noin kolmannes.
Arktista aluetta on kutsuttu maailman ilmaston jäähdyttäjäksi ja sen lämpenemisen ehkäisy on tärkeätä ilmastonmuutoksen ja merien pinnan nousun torjunnassa.
Presidentti Trumpin hallinto on irrottanut Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta, jossa muut maat ovat mukana. Trump on pitänyt ilmastosopimusta taloudellisesti epäedullisena Yhdysvalloille.
Venäjä on ilmastosopimuksessa mukana, mutta se ei ole eri arvioiden mukaan tehnyt paljoa päästöjensä hillitsemiseksi tai metsiensä suojelemiseksi. Venäjä pystyy kaunistelemaan tilannettaan tilastokikkailulla, sillä sen päästöt ovat nyt pienemmät kuin Neuvostoliiton aikaan. Neuvostoliiton hajotessa saastuttavaa teollisuuttakin kaatui.
Science-lehden artikkelin mukaan Venäjällä on ennemmin pyritty sopeutumaan ilmastonmuutokseen kuin lähdetty rajusti torjumaan sitä. Tämäkin on tosin parempi kuin se, että öljy- ja maakaasurikas maa yhä kieltäisi ilmastonmuutoksen olevan uhka taloudellisilla tekosyillä.
Helsingin tapaamisen pääaiheet koskevat todennäköisesti Syyriaa, Ukrainaa ja muuta kansainvälistä tilannetta. Näissäkään teemoissa ei odoteta suuria avauksia, mutta monet ovat pitäneet jo sitä hyvänä, että dialogia käydään. Näin se lienee myös ilmastotyön osalta, vaikka senkin suhteen teot ovat jo puheita tarpeellisempia.
