Harvojen mahdollisuudesta tulee jokaisen koululaisen etu – ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla
Kaikki Suomen koululaiset aloittavat ensimmäisen vieraan kielen opiskelun ensimmäisellä luokalla lukuvuoden 2019–2020 aikana.
Opetus- ja kulttuuriministeriö lähetti asetusluonnoksen aiheesta lausuntokierrokselle tiistaina.
– Muutoksen myötä kaikilla koululaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella kieltä ensimmäisestä luokasta lähtien asuinpaikasta ja kotitaustasta riippumatta, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toteaa Lännen Medialle.
Aiemmin vain 38 prosenttia kunnista on tarjonnut osalle oppilaista mahdollisuuden aloittaa vieraan kielen opinnot ensimmäisellä luokalla.
Grahn-Laasonen lisää, että kielen opiskelu on sitä helpompaa, mitä aiemmin sen aloittaa. Vielä tulevan lukuvuoden aikana ensimmäinen vieras kieli aloitetaan kolmannella luokalla.
– Tutkimusten mukaan paras herkkyysikä oppia kieliä on jo siinä vaiheessa ohitettu. Kolmannella luokalla kielten opettelun aloittaminen on historiallinen jäänne, Grahn-Laasonen sanoo.
Hän kannustaa kielten ottamista myös varhaiskasvatuksen piiriin.
– Kielten oppimista pyritään laajentamaan myös päiväkodeissa esimerkiksi kielikylpytoiminnalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita koulumaisen opiskelun tulemista yhä nuoremmille, sillä kieliä voi oppia myös leikin avulla.
Lisätunnit kohdistuvat kielten opiskeluun
Uusi oppiaine ei vie tunteja muilta aineilta, sillä samalla, kun uuden kielen opiskelu aloitetaan, lisätään myös vuosiviikkotuntien määrää kahdella.
Kunnat ovat tähän asti voineet itse päättää, ottaako koulu lisätunteja käyttöön.
– Lisätunnit ovat kohdistuneet nimenomaan kielten opiskeluun..
Uudistuksen tavoitteena on lisätä kielten tarjontaa, jotta yhä useampi lapsi valitsisi esimerkiksi ranskan, saksan, venäjän, espanjan, kiinan tai japanin ensimmäiseksi kielekseen.
– Uskomme, että muutos kannustaa perheitä valitsemaan ensimmäiseksi kieleksi myös harvinaisemman kielen. Viimekädessä kunnat päättävät kielitarjonnasta, Grahn-Laasonen sanoo.
Hän myöntää, että kunnan resurssit vaikuttavat kielen valintaan. Esimerkiksi pienten kuntien lukioissa voidaan käyttää digitaalisia keinoja kielten opiskelussa, mutta pienten koululaisten kanssa samanlaisia keinoja ei ole yhtä helppo toteuttaa.
Rovaniemellä on jo otettu varaslähtö
Varhaistettua kielten opetuksen aloittamista on kokeiltu useassa suomalaisessa koulussa. Osa kokeilussa mukana olleista kouluista ottaa varhennetun kielten opetuksen käyttöön jo tänä syksynä.
– Kieliä on jo voinut opiskella 1. luokasta lähtien suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Rovaniemi on ollut mukana kokeilussa.
Seuraavaksi opetushallituksessa aletaan valmistella perusopetuksen opetussuunnitelmaa, josta selviää kuvaukset A1-kielen tehtävästä, tavoitteista ja tavoitteisiin liittyvistä keskeisestä sisällöstä ensimmäisellä ja toisella luokalla.
– Kunnille on luvassa 12 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus muutoksen toteuttamiseen, Grahn-Laasonen kertoo.
