Soten lykkääntyminen herättää niin huolia kuin kiitoksia – "on syytä miettiä mahdollisia vaihtoehtoisia toimia"
Sote-uudistuksen lykkääntyminen vuodella aiheuttaa huolestuneita ajatuksia eduskunnassa. Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Pekka Puska on huolissaan, mitä tulevina vuosina käy koko uudistuksen kanssa.
– Kun sote-uudistus näyttää ilman muuta siirtyvän vuoteen 2021, eikä koko uudistuksen hyväksyminenkään tämän hallituksen aikana ole varmaa, on syytä miettiä seurauksia ja mahdollisia vaihtoehtoisia toimia. Ennen sitä on syytä todeta, että eduskunnan arvovallalle ja päätöksentekokyvylle puolentoista vuoden tehoton sote-käsittely on kova kolaus, Puska tiedottaa.
Puska toivoo, että uudistuksen valmistelua jatkettaisiin maakunnissa esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksoten, Pohjois-Karjalan Siun Soten ja Kainuun maakuntien järjestelmien pohjalta.
– Se turvaisi julkisen palvelujärjestelmän jatkon ja kehityksen. Sitä voisi myös hyödyntää, mikäli laajempaa sotea päästään toteuttamaan vuonna 2021 tai myöhemmin, Puska sanoo.
Perussuonmalaisten kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen pitää syyskuulle venyvää käsittelyä "tekohengityksenä" uudistukselle.
– Valiokunta lisäsi kokouksia, mutta aikataulu ei tule riittämään tämän suuren uudistuksen läpiviemiseen tänä kesänä. Annamme vain hetkellistä tekohengitystä tälle sote-uudistukselle. Sote-uudistus viivästyy, koska siinä on paljon korjattavaa ja uudelleen muotoilua. Se kertoo siitä, että lainvalmistelu on ollut puutteellista, arvioi Juvonen tiedotteessa.
Aikataulun viivästyminen eduskunnassa herättää osaltaan myös kiitoksia siitä, ettei valmistelua tehdä nyt kovimmassa mahdollisessa kiireessä. Hallituspuolueita kismittää tosin aikataulun lykkääntyminen. Sote-uudistus toteutuisi käytännössä vasta seuraavan hallituksen kauden loppupuolella, mikä voi olla poliittisesti hankalaa, jos puolueet hallituksessa vaihtuvat.
– Hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta sopi lisäpäivistä työhönsä, mutta vauhti ei riitä. Sote-uudistus siirtyy vuodella eteenpäin, ellei ihmeitä tapahdu. Harvemmin niitä tapahtuu, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi Twitterissä.
Oppositiossa ollaan kiitollisempia aikataulun venymisestä.
– Tämä oli ainoa oikea päätös. Sote-uudistuksen käsittelylle annettava tarvittava aika eduskunnassa ja valiokunnalle työrauha. Mahdolliset maakuntavaalit on järjestettävä aikaisintaan eduskuntavaalien yhteydessä. Nyt odotetaan tuleeko hallitukselta tiedonanto. Luottamusäänestys koskisi siinä tapauksessa lähinna hallituksen toimintatapoja, ei sote-uudistuksen sisältöä, Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pohtii Twitterissä.
Tausta
Valinnanvapautta lykätty jo aiemmin
Hallitus linjasi aiemmin kesäkuussa, että valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa alkuvuonna 2022. Syynä olivat perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt huolenaiheet.
Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan aiempien suunnitelmien jo vuonna 2020, jos maakunta täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä vuoteen 2023 asti.
Nyt koko uudistus on lykkääntymässä vuoteen 2021, mikä voi tuoda vuoden viiveen myös valinnanvapauden käyttöön ottamiseen, jos uudistus toteutuu.
Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi vanhan aikataulun mukaan voimaan vuodesta 2022 alkaen.
Valinnanvapauden pilotit on ollut tarkoitus toteuttaa vuosina 2019–2020, mikä voi sekin lykkääntyä.
