Euroopassa on syntynyt yhä selvempi ero väestönkehityksessä kylmän sodan jälkeen, ilmenee Itävallan tiedeakatemian raportista. Itäisen Euroopan maat ovat päässeet rautaesiripun takaa pois, mutta eivät ole saaneet väestöään kasvuun.
Vuosien 1990 ja 2017 välillä viisitoista EU-maata Länsi-Euroopassa kasvatti väestöään keskimäärin 12 prosenttia. Itäisen Euroopan maissa väestö on supistunut keskimäärin seitsemällä prosentilla samalla ajanjaksolla.
– Syntyvyys itäisessä Euroopassa ei enää eroa läntisen Euroopan tasosta, mutta muuttoliike selittää kehityksen erisuuntaisuuden, sanoi tutkimusta johtanut väestöntutkija Tomas Sobotka.
Väestön pienenemistä selitti erityisesti maastamuutto ja kuolleisuus, joka ylitti syntyvyyden. Latviassa väestö hupeni 27 prosentilla, Liettuassa 23 prosentilla ja Bosnia-Hertsegovinassa 22 prosentilla. Länsi-Euroopassa syntyvyys oli suurempaa ja väestöä kasvatti myös maahanmuutto.
Ennätysmaa on Irlanti, jossa väestö kasvoi jakson aikana 36 prosenttia. Suomessa kasvua kertyi tutkitulla ajanjaksolla 11 prosenttia.
Kaikkiaan Euroopan väestö kasvoi kahdeksalla prosentilla yli 510 miljoonaan ihmiseen. Tiedeakatemian raportissa huomautetaan, että väestöstä vain 246 miljoonaa on työikäisiä. Väestönkehitys saattaa näin ollen pysähtyä tai kääntyä laskuun lähivuosina.
