Lomalle jäämiseen pitää varautua ajoissa, etteivät aivot jää kierroksille – ja ettei heti juhannusaattona mene hermo

Päässä vilistää ajatuksia ajatuksen perään. Sekin pitäisi vielä ehtiä tekemään.

Kello tikittää ja uusi työtehtävä odottaa vuoroaan. Mieleen alkaa nousta paniikki, ettei pysty, ei vain kykene enää tekemään mitään.

Eihän tästä pääse mitenkään irti. Lomakin menee varmasti pilalle.

– Lomalle jäämiseen pitää varautua jo hyvissä ajoin ennen viimeistä työpäivää. Aivojen kierroksia pitää laskea alas tarpeeksi ajoissa, muuten kontrasti lomalle jäämiseen voi olla liian iso, psykologian tohtori ja aivojen asiantuntija Mona Moisala sanoo.

Jos loma alkaa tänään, alkaa kierrosten lasku olla jo vähän myöhäistä. Vaarana on, että juhannusaattona hermo on vielä niin tiukalla, että suusta pääsee paha sana ja kaikkien loman alku on pilalla.

– On liian rankka vaatimus olla lomamoodissa heti, kun työpaikan ovi sulkeutuu. Moodiin pääsemiseen voi mennä monta päivää.

Moisala vinkkaa, että heti viimeisen työpäivän iltana kannattaisi ottaa hetki aikaa itselleen, jos lomaan ei ole ehtinyt laskeutua rauhallisemmin.

Mindfulness voi auttaa, vaikkei meditaatio kuuluisikaan normaaleihin kuvioihin.

– On tärkeää olla armollinen itselleen, Moisala muistuttaa.

Mindfulness tarkoittaa tietoisuustaitoja. Mielen tyynnyttämistä sekä kehon omien kokemusten uteliasta ja hyväksyvää havainnointia. Oman olon kuuntelua.

Moisala kertoo, että aivoihin voi periaatteessa koodata rajattoman määrän tietoa, mutta työmuistin kapasiteetti on rajallinen.

Mielessä voi kerrallaan pysyä kolme, neljä asiaa, mutta sen jälkeen työmuisti alkaa ylikuormittua. Silloin keskittymiskykykään ei enää toimi, ja muisti voi alkaa pätkiä.

– Lisäksi multitaskaaminen eli monen asian yhtäaikainen tekeminen kuormittaa aivoja ja työn jälki kärsii. Tehokkuus on illuusio.

Oikeasti ihminen voi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan.

Informaatiotulva on tänä päivänä niin suuri, että uuteen asiaan orientoituminen on vaikeaa. Varsinkin, jos työnteko keskeytyy jatkuvasti.

Siksi työpäivän rytmitys on tärkeää.

– On tärkeää, ettei kuormita vain tiettyjä alueita aivoista koko työpäivän ajan.

Moisalan mukaan esimerkiksi luovalla alalla kahdeksan tunnin työpäivästä ensimmäiset neljä tuntia voi omistaa ajattelutyölle. Silloin kännykät pitäisi pitää kiinni ja sopia työkavereiden kanssa, ettei silloin höpötellä.

Tai työtä voi tehdä hiljaisessa huoneessa, jos työpaikalla sellainen on.

– Lounaan jälkeen voi alkaa tehdä silpputöitä ja olla paremmin työkavereiden tavoitettavissa. Koko päivää ei voi tehdä vaativaa ajattelutyötä. Tosin joillain työpaikoilla on pakko tehdä niin.

Moisala kuitenkin painottaa, ettei kukaan voi olla täysin skarppina kahdeksaa tuntia päivässä.

Hän lisää, että esimerkiksi hoitoalalla työn jaksottaminen luovan alan tapaan on hieman hankalaa.

– Päivystävä sairaanhoitaja ei oikein voi mennä hiljaiseen huoneeseen tekemään työtään.

Jos päivä on hektinen eikä iltapäivälläkään saa rauhaa, täytyisi rauha hakea työpäivän jälkeen. Moisala toteaa, että joillekin sopii lenkille lähtö, toisille käsitöiden teko.

– Ei kaikkien tarvitse olla maratoonareita.

Moisala myöntää, että tänä päivänä ihmiset tiedostavat, mitä pitäisi tehdä elääkseen terveellistä elämää.

– Jos hyvän elämän ohjeita olisi todella helppoa noudattaa, näistä asioista ei tarvitsisi puhua. Se ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Elämänmuutos vaatii toistoja ja kärsivällisyyttä.

Hän lisää, että muutos ei tapahdu niinkään, että hektinen elämä vie kaikki voimat ja työntekijä joutuu jäämään sairauslomalle.

Sairausloman jälkeen alkaa yleensä uusi samanlainen hektinen jakso ja tietyssä pisteessä jäädään taas sairauslomalle. Kierre on valmis.

Moisalan mukaan aivot eivät saa tarvitsemaansa lepoa, jos illalla viimeiseksi katsotaan työsähköposti sen varalta, jos siellä on jotain kiireellistä tehtävää heti aamutuimaan.

– Ei pitäisi katsoa, eikä työnantajan pitäisi vaatia, että katsotaan. Työsähköpostin katsominen nostaa stressitasoa eikä unesta tule rauhallista.

Jos mieli on levoton ja työasiat tulevat ajatuksiin työajan ulkopuolella, ajatukset voi ulkoistaa kirjoittamalla ne ylös. Siten ne eivät enää pyöri mielessä samalla tavalla.

Mindfulness voi auttaa siinäkin.

Jos aivot käyvät loman alussa vielä isoilla kierroksilla, niin ympäristön vaihdos auttaa.

– Ympäristön vaihdos heti loman alussa on loistava tapa unohtaa työasiat.

Moisalan mukaan kiireinen mieli on usein onnettomampi mieli. Onneksi onnettomasta olotilasta voi päästä nopeasti pois, kun levoton mieli rauhoittuu.

– Aivotila voi vaihtua nopeastikin. Jos ihminen esimerkiksi kuulee hyvää musiikkia tai lukee hyvää kirjaa, voi päästä miellyttävään flow-tilaan.