Tekoäly voi mullistaa niin lääkärin, juristin kuin kaupan kassan työt – jotkut työt katoavat ja monet muuttuvat

Mitkä työt hoituvat tulevaisuudessa ennemmin koneen kuin ihmisen voimin? Mahdollisesti jopa useat tai ainakin monen ihmisammatin sisältö muuttuu.

Keskiviikkona julkistetun työ- ja elinkeinoministeriön teettämän raportin mukaan erityisesti vähemmän koulutettujen työpaikat voivat olla uhattuina. Raportissa keskitytään erityisesti siihen, mitä vaikutuksia tekoälyllä voi olla Suomen työmarkkinoilla.

Raportin tehneen työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaara painottaa kuitenkin myös sitä, että korkeasti koulutettujenkaan työt eivät ole turvassa muutoksilta.

– Perusduunareiden kysyntä heikkenee. Osa lääkärinkin töistä automatisoituu. Ei ehkä niinkään sellaisen lääkärin, joka tekee ihmisten parissa töitä, mutta sellaisen, joka katsoo lähinnä kuvia. Yksinkertaiset juristin työt automatisoituvat. Kaupan kassat voivat nopeastikin muuttua tai sitten eivät, riippuen kokeilujen tuloksista. Autonomisia laivoja tulla ennemmin kuin autonomisia autoja, Soininvaara miettii.

Tekoäly voi tulevaisuudessa kasvattaa tuottavuutta, mutta samalla se myllertäisi työmarkkinoita.

– Voi tulla myös suuria yllätyksiä. Jonkun työ voidaan tehdä tarpeettomaksi. Esimerkiksi airbnb-majoitus voi korvata jossain määrin hotelleja. Ennusteet eivät kuitenkaan ole murskaavia Suomessa. Muutos on hitaampaa kuin esimerkiksi 1960- ja 1990-lukujen murroksissa, Soininvaara miettii.

Soininvaara muistuttaa samalla, että tekoäly tuo mukanaan paljon mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi sairaanhoitaja voi ottaa yleislääkärin vastuuta ja yleislääkäri puolestaan erikoislääkärin vastuuta, jos tällainen sallitaan. Mietimme myös, että onko kone liian armoton päättämään asuntolainasta? Tulimme siihen tulokseen, ettei kone olisi siinä huonompi kuin mielivaltainen pankinjohtaja.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) oli samoilla linjoilla.

– Tekoälyn avulla voidaan tehdä asioita fiksummin. Kukaan ei kuitenkaan saa tippua kelkasta. Koulujen on annettava valmiudet pärjäämiseen, mikä on haasteellista, Lintilä sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Koulutusta tarvitaan

Koulutus on tekoäly-raportin mukaan avainasemassa siinä, että lisääntyvää automaatiota pystytään hyödyntämään ja uusia työpaikkoja syntyy mahdollisesti katoavien tilalle.

– Teknologiseen kehitykseen liittyy myös tekoälyn yhteydessä niin sanottu osaamisvinouma: osaajista on puutetta samalla, kun vähemmän koulutetut eivät löydä töitä. Jotta työllisyys olisi riittävän korkea ja syrjäytymisriski pieni, on perusteltua varmistaa riittävät oppimisvalmiudet kaikille ja pitää huolta, että pelkän peruskoulun varaan jääviä olisi mahdollisimman vähän, raportin suosituksissa sanotaan.

Suomalaisten ja muidenkin pitäisi olla raportin mukaan elinikäisiä oppijoita, jotta kehityksessä pysytään mukana. Oppivelvollisuusiäksi esitetään 65 vuotta ja kaikilla pitäisi olla vähintään ammatillinen tai lukio-koulutus.

Suosituksiin on lisäksi kirjattu, että on varauduttava kouluttamaan miljoona suomalaista uudestaan.

– Tällä ei tarkoiteta vuosien opiskelua vaan osaamisen päivittämistä. Vuodessa olisi oltava viikko koulutusta, Soininvaara pohtii.

Raportissa esitetyt arviot uhan olevien alojen määrästä vaihtelevat paljon. Yhden arvion mukaan tekoäly tuhoaa Suomessa noin 15 prosenttia työpaikoista vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa työn luonnetta huomattavasti tätä suuremmassa osassa tehtäviä.

Suomi tosin voi selvitä muutoksesta monia muita maita helpommin hyvän koulutustason ja muita vahvemman sosiaaliturvan ansiosta. Yhteiskunnan turvaverkon pitäisi osaltaan mahdollistaa sitä, että ihmiset voivat kouluttautua uuteen.