– Aina kun oot linnassa ja pääset vapaaksi, niin onhan se varmasti yllätys kaikille, Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio kommentoi hovioikeuden tiistaista ratkaisua STT:lle.
Hovioikeus linjasi Aarnion huume- ja virkarikostuomion päätteeksi, että sekä Aarnio että ex-rikollispomo Keijo Vilhunen pääsevät vapaille odottamaan tuomiota. Oikeus katsoi, että pitkä tutkintavankeusaika painoi ratkaisussa enemmän kuin pitkä käräjätuomio, koska ratkaisun antaminen venyy hovioikeudelta ensi vuoden puolelle.
Sekä Aarnio että Vilhunen tuomittiin käräjillä 10 vuoden vankeuteen. Aarnio sai tuomion muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista ja Vilhunen muun muassa törkeistä huumerikoksista.
Tutkinta- ja vankeusvangin erottavat toisistaan muun muassa tapaamisoikeudet, lomat ja monet muut seikat, minkä vuoksi tutkintavankeusajan venymisellä on vangin kannalta väliä.
– Kun olet tutkintavanki, niin sulla ei ole oikeutta opiskeluun eikä työntekoon. Sä vaan odotat, Aarnio itse kuvailee eroa tutkinta- ja vankeusvankien ajankäytössä.
Syyttäjä Mikko Männikkö vaati tutkintavankeuden jatkamista.
– Käräjätuomion pituuden nojalla olisi selvät perusteet pitää Aarnio vangittuna, mutta yleinen sääntö on se, ettei pakkokeinoja saisi käyttää kohtuuttomasti, Männikkö kommentoi STT:lle.
Sekä Aarnio että Vilhunen hakevat hovioikeudessa muutosta käräjätuomioon. Aarnio kiistää kaikki syytteet ja Vilhunen muun muassa törkeät huumausainerikokset ja sen, että hän olisi tietoisesti vääristellyt todistusaineistoa tai osallistunut lavastukseen.
Vaikka vapauttaminen aiheuttaa usein kahvipöydissä veikkauspörssin oikeuden ratkaisun suunnasta, ei vapauttamispäätöksen ainakaan pitäisi liittyä tähän.
Prosessioikeuden professorin Johanna Niemen mukaan vankia voi pitää tutkintavankeudessa kolmesta syystä. Näitä ovat vaara sotkea todisteita, vaara karata tai vaara jatkaa rikollista toimintaa.
– Yleensä kun on näin pitkät vankeusrangaistukset, pidetään tutkintavankeudessa. Mutta aina pitäisi miettiä myös yleiset edellytykset, Niemi sanoo.
Hovioikeus vetäytyi tiistain istunnon jälkeen pohtimaan tuomiota, joten todisteiden sotkemisvaaraa ei ole. Karkaamisvaaraa puolestaan on testattu jo käräjävaiheessa.
– Rikollisen toiminnan vaarasta on vaikea sanoa yhtään mitään, Niemi sanoi.
Niemen mukaan näitä seikkoja pitäisi aina arvioida. Hän teki kymmenen vuotta sitten tutkimuksen, jonka perusteella oikeus jatkoi vankeusaikoja liian rutiininomaisesti.
Elokuussa oikeudessa aletaan istua juttua, jossa Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan käytäntöjen vuoksi virkarikossyytteessä seitsemän poliisin joukossa ovat Aarnio, entinen Helsingin poliisikomentaja Jukka Riikonen, sittemmin Helsingin poliisipäälliköksi edennyt ja virasta pidätetty Lasse Aapio ja eläköitynyt poliisiylijohtaja Mikko Paatero.
Aarnio sanoo, että ei halua ottaa kantaa rikossyytteisiin median välityksellä.
– Aina mukavampi on tulla pääovesta kuin takaovesta, Aarnio tyytyy sanomaan.
Törkeän huume- ja virkarikostuomion lisäksi Aarniolla on kolmen vuoden lainvoimainen tuomio seurantalaiteyhtiön haarasta.
Oikeus katsoi, että Aarniolla oli kaksoisrooli seurantalaiteyhtiö Trevocissa ja sen laitteita ostaneessa Helsingin poliisissa. Oikeus katsoi, että yhtiön omistusjärjestelyt olivat salattuja ja sitä omisti Aarnion lisäksi bulvaanirakenteen kautta Vilhunen.
