Turun hovioikeus alkoi tiistaina käsitellä valmisteluistunnolla niin sanottua irakilaiskaksosten terrorismirikosjuttua. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi viime vuoden toukokuussa syytteet, joiden mukaan irakilaiskaksoset olisivat osallistuneet Camp Speicherin joukkomurhaan Irakin Tikritissä vuonna 2014.
Syyttäjät vaativat, että hovioikeuden jäsenet ovat läsnä henkilökohtaisesti kuulemisen aikana.
– Koska Irakin viranomaiset eivät salli, että todistajat matkustavat Suomeen kuultaviksi, hovioikeuden jäsenten on siirryttävä Irakiin kuulemaan heitä. Jäsenten on oltava valmiita ja halukkaita matkustamaan Irakiin, syyttäjien valituksessa sanotaan.
Hovioikeus kuitenkin ilmoitti jutun toisen syyttäjän Tom Laitisen mukaan valmisteluistunnossa, ettei aio matkustaa Irakiin.
Jo käräjävaiheessa syyttäjät ehdottivat, että käräjäoikeus siirtyisi Irakiin kuulemaan siellä olevia todistajia. Lopulta käräjäistunto päätettiin järjestää Suomessa.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen ja valtionsyyttäjä Laitinen vaativat miehille elinkautista ensisijaisesti muun muassa terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja surmaamalla tehdystä törkeästä sotarikoksesta.
Kumpikin kiistää osallisuutensa joukkomurhaan ja vaatii oikeutta hylkäämään syyttäjien valituksen.
Camp Speicherin joukkomurha on yksi Isis-järjestön hirmuteoista Irakissa. Isisin taistelijat murhasivat yli tuhat aseetonta Irakin armeijan ja turvallisuusjoukkojen sotilasta ja alokasta sen jälkeen, kun heidät oli otettu vangiksi.
Syyttäjien mukaan Suomeen turvapaikanhakijoina vuonna 2015 tulleet kaksoset osallistuivat joukkomurhaan Isisin taistelijoina yhdessä ja yhteisymmärryksessä toistensa ja muiden Isisin taistelijoiden kanssa.
Käräjäoikeuden mukaan jutussa kuitenkin jäi varteenotettava epäily siitä, että kaksoset olisivat syyllistyneet rikoksiin. Näyttö jätti oikeuden mukaan avoimeksi sen vaihtoehdon, että kaksoset eivät liity syytteessä tarkoitettuihin tapahtumiin mitenkään.
Käräjäoikeus piti muun muassa ongelmana sitä, että osaa todistajista kuultiin anonyymisti Irakista videoyhteydellä. Oikeus katsoi, että tuomio ei voi perustua liian vahvasti anonyymille todistelulle.
