Tutkijat rukkaisivat kotihoidon tukea – nykyinen järjestelmä kuntalisineen ohjaa liikaa ihmisten valintoja
Uusi suomalainen tutkimus on löytänyt vähemmän mairittelevia tuloksia siitä, kuinka lasten kotihoidon tuki vaikuttaa pienten lasten kehitykseen ja toisaalta äitien työllistymiseen. Se haastaa päättäjät ottamaan tieteellisen näytön tosissaan, kun kotihoidon tuen remontointia seuraavan kerran yritetään.
Tutkimuksen mukaan lapsen kehitystä mittaavien neuvolatestien valossa 1–2-vuotiaiden lasten on parempi osallistua ulkopuoliseen varhaiskasvatukseen kuin olla vain kotihoidossa. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että kotihoidon tuki vähentää äitien työllisyyttä voimakkaasti, olivatpa he korkeasti tai matalasti koulutettuja.
Lasten kotihoidon tuen saajista naisia on noin 93 prosenttia.
Palkansaajien tutkimuslaitos julkisti tutkimuksen keskiviikkona. Sen ovat tehneet Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimusprofessori Kristiina Huttunen.
He käyttivät aineistonaan tietoja muun muassa neuvolatestien tuloksista ja kotihoidon tuen kuntalisistä. Kunnat päättävät itse lisän suuruudesta, eivätkä kaikki kunnat maksa sitä lainkaan.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurempi lasten kotihoidon tuki pidentää äitien kotihoitojaksoja. Pidemmät kotihoitojaksot taas lisäävät lasten huonoja tuloksia neuvoloiden Lene-testeissä, jotka mittaavat leikki-ikäisen lapsen kognitiivista kehitystä eli keskittymiskykyä ja koulukypsyyttä.
Tutkijat eivät kuitenkaan löytäneet merkkejä siitä, että tällä olisi selkeitä vaikutuksia lasten myöhempiin kouluarvosanoihin tai toisen asteen koulutusvalintoihin.
Kotihoidon tukeen on Suomessa oikeus, jos alle 3-vuotiasta lasta hoidetaan kotona. Suomessa lasten kotihoito on huomattavasti yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Keskeinen teema eduskuntavaaleissa
Tutkijoiden mielestä nykyinen kotihoidon tuki ei ole ihanteellinen järjestelmä, koska se ohjaa voimakkaasti ihmisten päätöksiä.
– Hyvä tukijärjestelmä huolehtisi riittävästä toimeentulon tasosta sitä tarvitseville, mutta ei ohjaisi voimakkaasti ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi valitsemaan kotihoidon, sanoi Kosonen tutkimuksen julkistamistilaisuudessa.
Kotihoidon tuen remontti ja perhevapaauudistus ovat monelle puolueelle keskeisiä teemoja tulevissa eduskuntavaaleissa. Nykyinen hallitus ei tunteita kuohuttavaan uudistukseen kyennyt yrityksestä huolimatta.
Hallituspuolueista kokoomus on ollut innokkain kajoamaan kotihoidon tukeen. Keskustan ja sinisten riveistä löytyy jyrkkää vastustusta, vaikka uudistushaluakin on. Toisaalta tukea kasvattavaa kuntalisää maksetaan kaikissa suurissa kaupungeissa, niissäkin, joissa kokoomus on päättämässä.
Opetusneuvos varoitti kiihkeästä palautteesta
Tutkimusta tilaisuudessa kommentoinut opetusneuvos Kirsi Alila opetus- ja kulttuuriministeriöstä kehotti tutkijoita varautumaan kiihkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun aiheesta.
– Esimerkiksi Norjassa hyvin pientenkin lasten varhaiskasvatuksessa oleminen on yhteiskunnallisesti paljon hyväksyttävämpää kuin Suomessa. Siellä ei käydä samanlaista keskustelua kuin meillä, hän vertasi ja lisäsi, että Suomessakin on tavoite lisätä lasten osallistumista varhaiskasvatukseen kodin ulkopuolella.
