Seksuaaliväkivallasta kirjoittaneet vaativat suostumuksen puutetta raiskauksen määritelmäksi – Ruotsissa laki muuttui jo

Suostumuksen puute pitäisi olla rikoslaissa raiskauksen määritelmänä, arvioi seksuaalisesta väkivallasta kirjan julkaissut työryhmä.

Tiistaina julkaistuun Tästä saa puhua! -tekoseen on osallistunut kaikkiaan 16 kirjoittajaa, ja teoksessa käsitellään seksuaalisen väkivallan muotoja ja ilmentymiä Suomessa. Kirjaan on esipuheen kirjoittanut kirjailija ja toimittaja Kaarina Hazard, ja yksi kirjoittajista on kansanedustaja Emma Kari (vihr).

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen on yksi 13-kohtaisesta uudistusten listasta, joka teoksessa esitellään. Tekijät esittävät myös translain uudistamista, seksuaaliterapian saattamista Kela-korvauksen piiriin ja sitä, että kouluissa seksuaalikasvatus käsittelisi myös seksuaalisuutta koskevia asenteita yhä enemmän.

Työryhmään osallistunut Laura Kärppä kertoi kirjan julkaisutilaisuudessa Helsingissä tiistai-iltana, että tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa on otollinen aika seksuaalisesta väkivallasta keskustelemiselle.

– Tasa-arvotyössä ollaan niin pitkällä, että uskalletaan kyseenalaistaa vanhoja kaavoja ja ottaa enemmän omistajuutta omasta kehosta, Kärppä sanoo Lännen Medialle.

Tästä saa puhua! -kirjan idea lähti tekijöiden mukaan viime syksyllä käynnistyneestä #metoo-kampanjasta, ja idea kehittyi varsinaisesti Facebookin #memyös-ryhmässä. Teoksessa seksuaalista väkivaltaa käsitellään seksuaalivähemmistöjen, vammaisten ja lasten näkökulmista. Asiantuntijoiden lisäksi kirjaan on haastateltu useita seksuaalista väkivaltaa kokeneita.

Kirjassa ääneen pääsevät naiset, jotka ovat kertomustensa mukaan joutuneet pakotetuiksi seksiin parisuhteissaan. Siinä ruoditaan esimerkiksi työpaikoilla, varsinkin työpaikkojen juhlissa esiintyvää häirintää.

– Kollega, joka on myös esimiesasemassa, tulee kännissä firman juhlissa liian lähelle ja kertoo hyvin yksityiskohtaisesti, mitä haluaa tehdä vartalolleni. Ei mitä haluaa tehdä minulle, vaan minun vartalolleni. Menen tilanteessa niin lukkoon, että vain seison siinä ja kuuntelen, eräs haastatelluista kertoo.

Eräs tummaihoinen nainen puolestaan kertoo kirjassa siitä, kuinka miehet yrittävät tulla ostamaan häneltä seksiä. Vastaavasti seksuaalivähemmistöihin kuuluva haastateltu kuvailee, miten jotkut miehet eivät usko, kun tämä kertoo heille olevansa lesbo.

– Mulle on sanottu myös "jos annat mun panna nii teen susta heteron", 20-vuotias nainen kertoo kirjassa.

Kärpän mukaan kaikkia tarinoita, joita tekijät saivat tietoonsa, ei saatu kirjaan mahdutettua. Kirjassa käsitellään väkivaltaa pääosin naisten näkökulmasta, mikä oli kirjoittajien mukaan tietoinen rajaus.

– Metoo-kampanja on selkeästi ollut naisille suunnattu. Halusimme jatkaa solidaarisella linjalla, ja lisäksi meitä oli vain naiskirjoittajia ja muunsukupuolisia, sanoo Kärppä.

Suostumuksen puutetta on vaadittu myös eduskunnassa raiskauksen määritelmäksi. Eduskunnan naisverkosto teki asiasta lakialoitteen, jonka käsittely on tällä hetkellä eduskunnassa kesken. Tällä hetkellä raiskaus määritellään Suomen lainsäädännössä pitkälti väkivallan tekona.

Viime viikolla suostumuksen puute hyväksyttiin raiskauksen määritelmäksi Ruotsissa. Muutos astuu voimaan heinäkuun alussa.

Kirjan kirjoittajat toivovat, että teos pitää yllä seksuaalisesta väkivallasta käytävää keskustelua ja veisi sitä eteenpäin. Teoksen toimituspäällikkö Maaret Launis arvioi, että toistaiseksi nähty metoo-kampanja on vasta alkusysäys.

Alkuvuonna on hänen mukaansa nähty jo kasvua siinä, miten paljon esimerkiksi naiset ovat hakeneet apua Ensi- ja turvakotien liitosta.

– Jos tämä mahdollistaa sen, että ihmiset, jotka tarvitsevat apua esimerkiksi parisuhdeväkivallan tilanteissa, saavat rohkeutta ja valmiuksia hakea apua, niin puhutaan isosta yhteiskunnallisesta muutoksesta, Launis sanoo.

Juttua muokattu 30.5. kello 14.40: Laura Kärpän sitaattiin täydennetty tieto, että kirjoittajakunnassa on muunsukupupuolisia naisten lisäksi.