Euroopan komission esitys aluerahojen jakamisesta kohtelee Suomea yllättävän hyvin.
Komissio antoi tiistaina esityksensä siitä, miten EU:n aluerahat pitäisi jakaa jäsenmaiden kesken tulevalla budjettikaudella eli vuosina 2021–2027. Brexitin takia aluerahoja leikataan, mutta Suomen saanto näyttäisi siitä huolimatta vähän kasvavan.
Suomi saa kuluvalla seitsemän vuoden kehyskaudella noin puolitoista miljardia euroa, mutta tulevalle kaudelle komissio ehdottaa 1,6 miljardia euroa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kommentoikin tuoreeltaan, että esitys sopii Suomen tavoitteisiin ja on hyvä pohja jatkoneuvotteluihin.
EU-maat kasaavat brexitin jälkeistä budjettia poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Britannian lähtö jättää budjettiin tuntuvan aukon, vaikka samaan aikaan jäsenmailla on paljon maahanmuuton ja turvallisuuden kaltaisia uusia toiveita rahan käytölle.
Komissio haluaisi, että budjetista päästäisiin sopuun jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.
Rahojen jakoon vaikuttaa jatkossakin kaikkein eniten heikko talouskehitys. Alueet jaetaan vähiten kehittyneisiin, siirtymävaiheen alueisiin ja kehittyneempiin.
Komissio esittää, että uusiksi kriteereiksi otettaisiin nuorisotyöttömyys, alhainen koulutustaso, ilmastonmuutos sekä maahanmuuttajien vastaanottaminen ja kotoutus.
Rahojen jakautuminen on poliittisesti äärimmäisen herkkä kysymys, ja kokonaisuudesta tullaan vielä vääntämään kättä perusteellisesti jäsenmaiden kesken.
Koheesiorahojen pysyminen myös varakkaimpien maiden saatavilla ei ole ollut itsestäänselvyys. Komissio hätkähdytti vähän aikaa sitten esittelemällä rahanjaosta kolme vaihtoehtoista skenaariota, joista kahdessa Suomi olisi monien muiden tavoin pudonnut rahahanojen ulkopuolelle. Joidenkin arvioiden mukaan komission tarkoituksena oli lähinnä herätellä jäsenmaita.
Perjantaina komissio antaa esityksensä maatalousrahojen jakamisesta.
