Malesialaislentokoneen pudotuksesta epäiltyjen määrä rajattu kymmeniin – venäläisen ohjusajoneuvon reitti tiedetään

Kesäkuun 23. päivänä vuonna 2014 venäläinen joukko-osasto valmistautui lähtemään sotaan Ukrainaan.

Venäjällä Kurskin kaupungin itäpuolella sijaitsee Venäjän armeijan 53. ilmatorjuntaprikaatin varuskunta. Useat sadat sotilaat ja kymmenet ajoneuvot oli lastattu pitkää moottorimarssia varten. Satojen kilometrien marssi kesti ainakin kolme päivää Venäjän rajojen sisällä ja päättyi Ukrainaan.

Saattueeseen oli kuormattu kuusi Buk-Telar-ilmatorjuntaohjusajoneuvoa. Niistä yksi jäi historiaan aiheutettuaan 298 sivullisen kuoleman, kun malesialaisen matkustajakoneen MH17:n lento Amsterdamista Kuala Lumpuriin päättyi ilmatorjuntaohjuksen tuhoamana ja alas ampumana 17. heinäkuuta 2014.

Tämän Buk-Telar-ilmatorjuntaohjusajoneuvon miehistö ja komentajat ovat nyt ne, jotka tutkijat yrittävät tunnistaa. Heitä epäillään 298 ihmisen kuolemasta.

– Nyt epäiltyjen määrä on rajattu muutamaan tusinaan, sanoi syyttäjä Fred Westerbecke Hollannin kansallisesta syyttäjävirastosta torstaina Bunnikissa Hollannissa.

Jo aiemmin muun muassa tutka- ja kuvalähteiden perusteella kansainvälinen JIT-tutkijaryhmä oli määritellyt sen ilmatorjuntaohjusajoneuvon, joka ampui alas MH17-lentokoneen.

Kuvista selvisi useita piirteitä, jotka olivat ainutlaatuisia tälle ajoneuvolle. Tutkijat muodostivat piirteistä tunnistettavan kuvion, "sormenjäljen", ja analysoivat kuvat ja videot kaikista Buk-Telar-ajoneuvoista.

Kun tutkijaryhmä hyödynsi venäläisten Venäjällä saattueesta kuvaamaa materiaalia, saatiin tarkkaa tietoa saattueen ja nimenomaisen Buk-Telar-ilmatorjuntaohjusajoneuvon liikkeistä.

Kyseinen ajoneuvo aloitti moottorimarssin Kurskista 23. kesäkuuta. Yli 500 kilometrin marssireitti noudatteli Ukrainan itärajaa Venäjän puolella. Tutkijat pystyivät seuraamaan reittiä aina 25.6. Millerovoon, josta on enää rajanylitys ja reilut sata kilometriä Ukrainan Luhanskiin.

Heinäkuun 17. päivä Buk-ilmatorjuntaohjus ammuttiin kyseisestä ajoneuvosta Pervomaiskin tienoilla Ukrainan Luhanskin ja Donetskin välillä. Tutkijoiden mukaan ohjuksen ampunut Buk-Telar-ajoneuvo palasi jo 18. heinäkuuta takaisin Venäjälle.

Myös Suomen Puolustusvoimat on käyttänyt venäläisiä Buk-ilmatorjuntaohjuksia. Keskusrikospoliisi toimitti Hollannille tietoa ohjuksen räjäytyskokeista vielä vuonna 2017.

Hollanti oli pyytänyt jo vuonna 2014 Suomelta virka-apua MH17-lentokoneen alasampumisen selvittämiseksi. Suomi on sittemmin tehnyt useita räjäytyskokeita Buk-ohjuksilla KRP:n johdolla.

Räjäytyskokeet aiheuttivat Suomessa sisä- ja ulkopoliittisen selkkauksen syksyllä 2016, koska niitä oli siihen asti tehty salassa jopa eduskunnalta.

Hollantilaiset hoputtivat Suomelta tietoja ja samalla paljastivat Suomen olevan mukana räjäytyskokeissa, mitä presidentti Sauli Niinistö joutui selittelemään. Niinistöllä oli se käsitys, että nimenomaan Hollanti halusi pitää kokeet salassa.

Räjäytyskokeissa selvisi ainakin se, että räjähdys tuli koneen ulkopuolelta, ei sisältä.

Tiedotustilaisuudessa Bunnikissa oli myös kaksi Buk-ilmatorjuntaohjuksen osaa, jotka löytyivät koneen hylyn läheltä.

Niistä kävi ilmi ohjuksen sarjanumero 9D1318869032. Ohjuksen moottori oli 9M38-tyyppinen, mihin viittaa koodi 9D131. Numero 8 viittaa ohjuksen valmistuspaikkaan, Dolgoprudnyyn Moskovaan. Seuraava numero 86 on valmistusvuosi 1986. Loppuosa 9032 on ohjusmoottorikohtainen sarjanumero.

– Ohjuksen jäänteitä löydettiin koneen hylystä, ihmisten ruumiista ja koneen putoamispaikalta, kertoi australialainen poliisikomentaja Jennifer Hurst.

JIT-tutkijaryhmä pyysi julkaisemiensa tietojen lisäksi vielä suoria havaintoja ja tietoja laukaisupäivästä esimerkiksi venäläisiltä sotilailta tai heidän omaisiltaan.

Tarkoitus on selvittää, kuka tai ketkä ampuivat ohjuksen ja kenen käskystä. Vastuukysymys saattaa lopulta ulottua presidentti Vladimir Putiniin.

Oikeudenkäynti pidettäisiin Hollannissa. Ongelma kuitenkin on, ettei Venäjä ole ymmärrettävästi ollut kovin halukas edistämään MH17:n alasampumisen tutkintaa. Se päinvastoin kiistää osallisuutensa koko asiaan. Venäjä tuskin aikoo luovuttaa myöskään sotilaitaan oikeuden eteen Hollantiin.

Venäjä kiisti jälleen torstaina uutistoimisto Tassin välityksellä olevansa osallinen tapaukseen. Sen mukaan yhtään venäläistä ilmatorjuntaohjusjärjestelmää ei ole ylittänyt Venäjän ja Ukrainan rajaa.

Tutkijoiden esittelemissä kuvissa ja videoissa kuitenkin näkyy, kuinka sama ilmatorjuntaohjusajoneuvo on ensin Venäjällä ja myöhemmin Ukrainassa.

Tiedotustilaisuudessa Bunnikissa osa mediasta oli turhautunut siihen, eikö tutkijoilla ole enempää kerrottavaa, kun tragediasta on kulunut jo kohta neljä vuotta.

– Meidän täytyy kerätä todisteet, jotka pitävät oikeudessa. Ei riitä, jos sanotaan, että tämä tiedettiin jo internetissä. Olemme siirtymässä tutkimuksissa viimeiseen vaiheeseen, asianosaisten ja epäiltyjen kuulusteluun, kertoi syyttäjä Fred Westerbecke.

Myös kansainvälinen journalistiverkosto Bellingcat on verkkolähteiden perusteella koonnut tietoa todennäköisistä epäillyistä JIT-tutkijaryhmän ja muiden käyttöön. Bellingcat pystyi jo aiemmin julkaisemaan moottorimarssin reitin 23.–25.6.2014.

Klo 21.32 korjattu: Suomi ei enää käytä venäläisiä Buk-ohjuksia.