Talouspolitiikan arviointineuvosto lyttää valtiovarainministeriön tuoreen laskelman sote-uudistuksen säästöpotentiaalista. Neuvosto toteaa, ettei ministeriön muistio tuota uskottavaa arvioita sote-uudistuksen vaikutuksesta julkisiin menoihin. Ne voivat yhtä hyvin kääntyä nousuun kuin laskea.
– Sote-uudistuksen lopullinen vaikutus kustannuksiin voi esitettyjen arvioiden perusteella olla yhtä hyvin positiivinen kuin negatiivinen, neuvosto kirjoittaa.
Valtiovarainministeriön eduskunnalle antamassa muistiossa arvioidaan, että sote-uudistuksen tuomien säästöjen potentiaalinen loppusumma voisi olla yhteensä 4,6 miljardia euroa. Tästä noin neljä miljardia tulisi tiedon ja teknologian käytöstä. Sote-järjestäminen ja palveluintegraatio säästäisi muistion mukaan 0,6 miljoonaa, valinnanvapaus ei euroakaan.
Muistion ja sen laskelmien keskeinen argumentti on, että terveydenhuollon menot vaihtelevat tuntuvasti eri puolilla maata. Säästömahdollisuuksia on arvioitu Etelä-Karjalan Eksoten menojen perusteella, koska siellä menot ovat keskimääräistä alhaisemmat.
– Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että sote-uudistuksen avulla keskimääräiset menot laskisivat esimerkiksi Eksote-alueen tasolle, arviointineuvosto toteaa lausunnossaan.
Muistion takana oleva valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki puolustaa kustannusarviotaan sillä, että arvio neljän miljardin euron säästöpotentiaalista ei tule vain tiedon ja teknologian käytöstä, vaan samaan lukuun on laskettu myös johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen.
– Säästöpotentiaali toteutuisi, jos sote-palvelujen tuottavuus kasvaisi kahdella prosentilla vuodessa 2020-luvullla. Muistiossani esitetty [teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön] OECD:n arvio toteaa sote-järjestelmän tehokkuuden olevan nyt matala, Hetemäki kertoo.
Arviointineuvosto on aiemminkin ottanut kriittisesti kantaa sote-uudistukseen ja sen perusteluihin. Se toteaa lausunnossaan nyt, että jos uudistus halutaan tehdä siten, että kustannuksia voidaan arvioida uskottavasti, pitäisi se panna toimeen kokeena, aluksi vain muutamassa maakunnassa.
Nyt käytössä olevan tiedon perusteella ei toisin sanoen ole mahdollista arvioida, säästääkö sote-uudistus rahaa vai ei. Päätös toteuttaa se on näin ollen uskon asia.
– Uudistuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä pitää päättää muilla kriteereillä kuin uudistuksen mahdollisilla vaikutuksilla julkisen sektorin kustannuksiin.
Hetemäki pitää päänsä siitä, että uudistuksella todella voitaisiin päästä säästöihin.
– Sote-menojen tulo valtion menokehyksen piiriin, maakuntien arviointimenettely sekä valtion ja maakuntien tiivis vuorovaikutus ovat realistisia keinoja muuttaa säästöpotentiaali 3 miljardin euron säästöksi, hän sanoo.
