Rikkirajoja rikotaan vähän ja vahingossa – Suomessa ei ole langetettu yhtään sakkoa laivojen rikkipitoisuuden ylityksestä
Varustamot ovat noudattaneet kuuliaisesti EU:n tiukentunutta rikkidirektiiviä, joka astui voimaan vuoden 2015 alussa.
Trafin yksikönpäällikkö Matti Latvalahti sanoo Lännen Medialle, että syyttäjä ei ole langettanut yhtään sakkoa laivojen polttoaineen rikkirajan ylityksistä Suomen aluevesillä.
– Vuonna 2017 aluksilla tehtiin yhteensä 142 rikkitarkastusta. Tarkastuksissa ei ilmennyt yhtään merkittävää rikkirajan ylitystä. Pieniä rikkirajan ylityksiä ja/tai lieviä puutteita polttoaineeseen liittyvässä dokumentaatiossa kirjattiin kahdeksan kappaletta, Latvalahti kertoo.
Hänen mukaansa Norjassa, Tanskassa ja Saksassa laivoille on annettu sakkoja rikkipitoisuuden ylityksestä.
– Suomi sijaitsee kaukana Neca-alueen rajasta, jossa saa käyttää korkearikkisempää polttoainetta. Kun laiva saapuu Suomen aluevesille, sen polttoaineen on pitänyt olla jo pitkään vähärikkistä.
Pienissä rikkirajan ylityksissä syyttäjä on katsonut, että varustamoille ei ole tarvetta nostaa syytettä. Näissä tapauksissa rikkirajan ylitys ei yleensä johdu laivan isännästä.
– Ylitykset eivät ole tahallisia. Laivalle on pyydetty tai tilattu polttoaineen toimittajalta laillista tavaraa. Polttoaineen toimittaja ei ole vain sitten toimittanut pyydettyä ainetta, Latvalahti sanoo.
Polttoaineen rikkipitoisuuden raja Itämerellä on 0,1 prosenttia. Suurin osa Trafin tekemistä tarkistuksista on satunnaisia alusten pistokokeita. EU-direktiivi määrää, miten paljon alustarkistuksia pitää tehdä vähintään vuodessa. Määrä liikkuu 150 molemmin puolin.
Jatkossa Trafin valvottavaksi tulee myös laivojen typpipitoisuudet. Laivojen pakokaasujen typpipäästöjä ryhdytään rajoittamaan vuonna 2021 ja vain uusissa laivoissa. Vanhojen alusten typpipäästöjä ei aiota rajoittaa.
Latvalahti arvelee, että typpi- ja rikkipitoisuuksia valvotaan hyvin samankaltaisilla menetelmillä.
