Kuusamossa pihaporoja vastustetaan fb-ryhmässä – "Kesyyntyneet eläimet on pantava isoon tarhaan"
Kotipihoille ja viljelyksille tulevat porot ärsyttävät suomalaisia eniten, selviää maa- ja metsätalousministeriön toteuttamasta laajasta kansalaiskyselystä.
Erityisesti poroihin on ärsyynnytty Kuusamossa, jossa porotalouden vastustajat ovat myös perustaneet Facebook-ryhmän.
– Porot ovat täällä riesana ihmisten pihoilla. Ne ovat niin kesyyntyneet, että eivät enää viihdy metsissä. Liikenteessäkin niitä kuolee kesyyntymisen vuoksi runsaasti, sanoo Helena Hietarinta. Hän toimii tiedottajana porojen vapaata laidunnusta vastustavassa Facebook-ryhmässä.
– Näyttää siltä, että porojen huono paimennus on ohjannut vastauksia kuin magneetti, ja samalla elinkeinon kannalta keskeiset asiat eivät ole juurikaan esillä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapani Sirviö.
Elinkeinon kannalta keskeisiä asioita olisivat porolaitumien riittävyys, niihin kytkeytyvät poroluvut ja petopolitiikka.
Laitumien kestävyys on ollut viime vuosien kestoaihe erityisesti saamelaisalueella. Siellä poroelinkeino on vielä luonnon talvi- ja kesälaitumien varassa. Muulla poronhoitoalueella suurin osa poroista pidetään talvisin tarharuokinnassa.
Rovaniemellä tiistaina julkistetussa kansalaiskyselyssä kysyttiin laajasti kansalaisten mielipiteitä poroista ja porotaloudesta. Vastauksia touko–lokakuussa vuonna 2017 toteutettuun kyselyyn saatiin runsaat 3 300
Tulosten uskottavuus joutui kyselyn toteutustavan vuoksi saman tien kyseenalaiseksi.
– Vastaajamäärä on pieni. Sen lisäksi on mahdollista, että sama henkilö on vastannut useampaan kertaan. Kysely on ohjannut sellaiset henkilöt vastaamaan, joita porot pihoissa harmittavat, sanoo Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila.
Tapani Sirviö myöntää, että johtopäätöksiä kyselyn perusteella on tehtävä varovasti. Se on harmillista, sillä ministeriö ajatteli voivansa käyttää kyselyn tuloksia porotalouden tulevien päätösten valmistelussa.
– Porotalouden tulevaisuuden kannalta on isoja asioita valmisteilla. Laidunten kunto aiotaan kartoittaa ja poroluvut määrätä seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi 2020–2030, kertoo Sirviö.
– Tämän kyselyn perusteella ei voi valmistelua varten tehdä mitään johtopäätöksiä, sanoo Anne Ollila.
Poroelinkeino oli valmistautunut siihen, että kansalaiskyselyssä tulee rankkaa kritiikkiä. Siihen se valmistautui omalla kyselytutkimuksellaan, joka tehtiin Ollilan mukaan kaikkien pelisääntöjen mukaan. Tulos oli poroelinkeinolle mieluinen.
– Veikkaan, että aika kaukaa saa hakea elinkeinoa, josta tykätään yhtä paljon kuin meistä, sanoo Anne Ollila.
