Suomi liittyy laajaan eurooppalaiseen rintamaan ja karkottaa julkisesti yhden venäläisdiplomaatin. Lännen ja Venäjän vuoropuhelu jatkuu silti, luonnehtii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
– Saattaa olla, että se on entistä tärkeämpää. On syytä keskittää voimia siihen, että idän ja lännen välillä repeävä kuilu alkaisi asettua toiseen asentoon, Niinistö totesi medialle maanantaina alkuillasta.
Niinistö painottaa, että kemiallisten aseiden käyttö Britanniassa on vakava asia. Hän viittasi myös Eurooppa-neuvoston käsitykseen, jonka mukaan Venäjä on hyvin todennäköisesti myrkkyiskun takana. Hänen mukaansa Venäjän presidentti Vladimir Putin kiisti maan syyllisyyden valtionpäämiesten viimeviikkoisessa puhelinkeskustelussa.
– Me päätimme yhtyä siihen varsin laajaan eurooppalaiseen käsitykseen, että tästä johtuen karkotetaan Suomesta yksi venäläinen diplomaatti.
Niinistön mukaan Suomi joutui miettimään asiaa monelta kantilta, ja parasta olisi ollut löytää kaikille EU-maille yhteinen ratkaisu. Venäjän vastatoimia hän ei suostunut ennakoimaan.
– On mahdotonta sanoa mitä ne tulevat olemaan, mutta vastatoimi on aika lähellä vastavuoroisuutta.
Yhdysvallat ilmoitti maanantaina karkottavansa kuusikymmentä venäläistä diplomaattia. Saksa karkottaa neljä diplomaattia, Tanska kaksi ja Ruotsi Suomen tavoin yhden.
Yhteensä 18 maata ilmoitti maanantaina ryhtyvänsä karkotuksiin Salisburyn hermomyrkkyiskun vuoksi. EU-maiden ja Yhdysvaltojen lisäksi rintamaan liittyivät Ukraina (13 karkotettavaa), Kanada (4) sekä Albania (2).
Yhdenkin diplomaatin karkottaminen on Suomelta varsin järeä teko, arvioi ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
– Siinä korostuu poliittinen signaaliarvo. Suomi ei yleensä puhu karkotuksista, vaan ne hoidetaan hiljaisuudessa. Kun asiasta ilmoitetaan presidentin suulla, se on hieman huutomerkin kaltainen toimenpide ja suhteessa Saksan neljään karkotukseen, Aaltola perustelee.
Aaltolan mukaan Venäjän tapa toteuttaa kiistettävissä olevia operaatioita ei enää toimi, vaan vastaavat toimenpiteet menevät selkeästi Venäjän piikkiin.
– Sitä kautta hybriditoimenpiteiden joukko alkaa kääntyä yhä enemmän maata itseään vastaan.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisen (kok) mukaan yhden venäläisen diplomaatin karkottaminen oli Suomelta hyvin normaali diplomaattinen toimenpide. Karkotus on yleisen linjan mukainen, koska Suomi haluaa osoittaa solidaarisuutta Britannialle muiden EU-maiden mukana.
– Olisi erikoista, jos Suomi ei olisi lainkaan reagoinut iskuun. Minusta karkotus oli lähes ainoa ratkaisu, koska mitään sanktioita ei lähdetä tekemään."
Venäjän suurlähettiläänä vuosina 2012–2016 toiminut, nykyisin eläkkeellä oleva Hannu Himanen painottaa, että karkotuksen merkitystä ei pitäisi liiaksi dramatisoida.
– Kyseessä on varmaankin Suomen historian ensimmäinen julkinen karkotus, mutta koska se tapahtuu osana laajempaa toimintaa, joka taas tapahtuu tilanteen luonteen vuoksi kansallisilla päätöksillä, se on joka tapauksessa osa EU:n yhteistä toimintaa, Himanen luonnehtii.
Himasen mukaan Venäjän ja lännen välinen vuoropuhelu on vaikeaa, mutta sitä tulee yrittää pitää yllä.
– EU-näkökulmasta pallo on enimmäkseen Venäjän kenttäpuoliskolla. Monenkin EU-maan johdossa on valmiutta dialogiin, kunhan se tapahtuu siinä tarkoituksessa, että [kiistakysymyksissä] päästään eteenpäin.
